Australia – päiväretki Grampians kansallispuistoon

Grampiansin kansallispuisto sijaitsee Australian Victorian alueella, muutaman tunnin ajomatkan päässä Melbournesta. Kansallispuistosta löytyy runsaasti patikointipolkuja, vesiputouksia ja upean kallioisia maisemia. Melbournesta käsin päiväretkellä pääsi näkemään ainakin pienen annoksen Grampiansin upeita maisemia, vaikka pitkiä patikointeja ei vajaan parinkymmenen hengen päiväretkiryhmällä tehtykään.

Venus baths – luonnon oma vesiliukumäki

Melbournesta ajoimme Halls Gapiin, joka on Grampiansin kansallispuistoa lähimpänä oleva kylä. Sieltä kävelimme parin kilometrin helppokulkuisen matkan komeiden kallioiden vierustaa kulkevaa polkua pitkin Venus bathsille. Kyseessä on kalliota alaspäin virtaava puro, joka on muodostanut pieniä uomia kallioon, ja veden virratessa niitä voi käyttää liukumäkenä. Paras aika veden virtauksesta nauttimiseen on kevät, sillä ilmeisesti kesällä paikka usein kuivaa.

Oman vierailuni aikaan syyskuun loppupuolella virtasi vesi vielä, ja aurinkoisena päivänä siellä leikki paljon lapsiperheitä. En viitsinyt ottaa vedessä leikkivistä lapsista kuvia, joten kuvat virtauksesta jäivät oikeastaan vain alla olevaan kuvaan yläjuoksulta. Kuvia ja lisätietoa Venus Bathseista löydät kuitenkin esimerkiksi tältä sivustolta. Ryhmästämme kukaan ei veteen pulahtanut, eikä siihen ryhmäretkellä ollut paljoa aikaa varattukaan. Tyydyimme siis ihailemaan polkua ympäröiviä kallioita, jotka olivat muodoiltaan ja pinnaltaan varsin erikoisia.

Evästauolla australialaisia leipomoherkkuja: meat pie & vanilla slice

Aamun ajomatkan ja pienen patikan jälkeen olikin jo nälkä, joten lounastauko tuli sopivaan hetkeen. Halls Gapin kylän nurmialueen ja puron laidasta löytyi leipomoa ja ravintolaa, joten useat ryhmästämme suuntasivat oppaan suosituksesta sinne taukoa viettämään. Paikallisesta, joitain palkintoja voittaneesta leipomosta sai nopeasti mukaan paikallisia australialaisia herkkuja. Valitsin itse piirakan, jossa täytteenä oli lihaa ja kastiketta, ja mukaan tuli vielä australialaisen perinteen mukaan pieni ketsuppi päälle kaadettavaksi. Tuntui oudolta syödä vuokaan leivotun mallista pientä piirakkaa paperipussista ja hieman nestemäinen sisus myös yritti haukkauksen jälkeen levitä ympäriinsä, mutta olihan se herkullista!

Jälkiruoaksi olin vielä valinnut paljon hehkutetun australialaisen vanilla slicen, myöskin paperipussista käsin syötynä. Ilmeisesti vanilla slicen paremmuudesta on Australian leipomoiden välillä jokavuotinen virallinen kilpailukin, joten oli hauska päästä maistamaan tätä kuuluisaa leivosta ja kyllähän se maistui!

MacKenzie vesiputous ja Grampiansin upeat maisemat

Lounastauon jälkeen ryhmämme pikkubussi suuntasi MacKenzien vesiputouksen läheiselle parkkipaikalle, ja jokainen ryhmässämme sai itse valita patikoiko parin kilometrin matkan jyrkästi alas (ja takaisin ylös) vievää reittiä vesiputouksen juurelle, vai parin kilometrin matkan ylös näköalapaikalle, josta näkee vesiputouksen. Vain toiselle olisi aikaa, joten porukka hajaantui näille reiteille. Valitsin itse näköalapaikan ja olihan sen hienoa päästä katsastamaan vesiputous ylhäältä käsin.

Vesiputouksen patikan jälkeen suuntasimme jälleen pikkubussin kyydissä Reed Lookout nimiseen paikkaan, josta heti autoparkin vierestä avautui upeat maisemat. Paikalta lähti myös patikkapolku, jonka varrelta löytyi upeita kallioita ja kauas kansallispuiston ylle avautuvia maisemia, ja aivan polun päästä toinen näköalapaikka. Maisemia katsellessa tuli tunne, että olisi ollut kiva käydä patikoimassa pidempikin päiväpatikka kansallispuiston alueella, ilman bussiryhmää. Päiväretki alkoi kuitenkin tulla päätökseen, ja edessä olisi vielä lähes kolmen tunnin ajomatka takaisin Melbourneen.

Kenguruiden iltakokoontuminen ruohikkokentälle

Edellisen päivän Great Ocean Roadin päiväretkellä pääsin ihailemaan villikenguruita kaukaa, mutta se ei ollut mitään verrattuna siihen mitä tämän päivän oppaalla oli meille vielä luvassa. Paluumatkan varrella olevalle urheilukentälle kerääntyi kuulemma usein kenguruita juuri illansuussa syömään ruohoa, ja niitä oli siellä isona laumana kaartaessamme parkkipaikalle. Oppaamme muistutti liikkumaan hitaasti ja olemaan menemättä liian lähelle eläimiä, sillä kengurut voivat olla hyvinkin aggressiivisia. Tämä lauma oli kuitenkin hieman kesympi kuin edellisen päivän retkellä näkemämme, ja pääsimme ihailemaan eläimiä noin 10 metrin etäisyydeltä. Parilla kenguruemolla oli myös pieni joey eli vauvakenguru pussissaan, ja ne välillä pilkistivät ulos! Hieno lopetus päiväretkelle!

Melbournen osuus Australian matkastani ei kuitenkaan muuten mennyt suunnitelmien mukaan, sillä seuraavana aamuna heräsin flunssaisena. Pari päivää ennen Great Ocean Roadin päiväretkellä oli pikkubussissa matkannut useita räkäisiä ja köhiviä reissaajia, joten sieltä varmaan oli flunssa tarttunut ja viimeinen Melbournen päivä meni osaltani lepäillessä. Kävin ruokakaupasta hakemassa evästä ja vietin päivän sängyssä Netflixiä katsellen. Melbournesta ei siis oikeastaan jäänyt mielikuvaa, muuta kuin hostellini lähellä sijainnut hieno juna-asema, jonka ohitin useita kertoja. Ehkä joku päivä tulee vielä palattua katsastamaan myös Melbournen kaupunkia ja vaikka suunnattua niille pidemmille patikkareiteille Grampians kansallispuistoon! 🙂

Onko Grampiansin kansallispuisto sinulle tuttu vai uusi nimi Australian kohteista?