Lone Pine Koala Sanctuary – päivä Australian eläinten parissa

Australian uniikeista eläimistä monille tulee ensimmäisenä mieleen koalat ja kengurut. Maailmanympärimatkani Australian osiolla toiveissani oli päästä näkemään molempia. Matkani aikana onnistuin lopulta näkemään sekä koalia että kenguruita luonnossa, mutta molempiin vaaditaan hieman tuuria. Mikäli haluaa varmemman mahdollisuuden päästä näkemään näitä molempia, sekä myös muita Australian eläimiä, Brisbanen lähellä sijaitseva Lone Pine Koala Sanctuary on siihen hyvä paikka.

Lone Pine Koala Sanctuarylle pääsee kätevästi Brisbanesta

Lone Pine Koala Sanctuary sijaitsee reilun puolen tunnin bussimatkan päässä Brisbanesta. Reittibussit 430 ja 445 vievät suoraan paikan etuovelle Brisbanen keskustasta, mikä oli erittäin kätevää.

Lone Pine Koala Sanctuary on perustettu vuonna 1927 koalan suojeluun aikana, jolloin koalia metsästettiin turkin vuoksi. Tuntuu pahalta ajatella, että näitä puissa nukkuvia eläimiä on metsästetty. Tämä on yksi syy koalien määrän huomattavaan vähenemiseen, mutta nykyään myös elinympäristön tuhoutuminen, auto-onnettomuudet, maastopalot ja koirien hyökkäykset uhkaavat niitä. Useissa osissa Australiaa koalat ovatkin uhanalaisia ja suojelun alla.

Suojelutyöhön ja tutkimukseen erikoistunut Lone Pine Koala Sanctuary tarjoaa suojapaikan yli 100 koalalle, joista suurin osa on pelastettu loukkaantumisen jälkeen. En itse kauheasti tykkää eläintarhoista, ja vaikka tämän paikan nimi on sanctuary, on se kuitenkin käytännössä myös eläintarha, jossa ihmiset pääsevät ihmettelemään aitauksissa olevia eläimiä. Eläinten hyvinvointiin panostetaan paljon, mutta on varmasti haastavaa tasapainoilla suojelutyön ja kannattavuuden välillä, kun rahat tutkimukselle ja suojelulle tulevat viihdykkeitä arvostavilta vierailijoilta. Lone Pine Koala Sanctuary pyrkii kuitenkin myös levittämään tietoisuutta ja lisäämään ymmärrystä eläimistä, ja parantamaan näin yhteiseloa Australian luonnon kanssa. Päivittäin on esimerkiksi tarjolla opastusta eläinten elintapoihin tai miten toimia kun kohtaa eri villieläimiä luonnossa.

Lintujen värikäs ruokinta-aika

Lone Pine Koala Sanctuary tarjoaa monenlaista ohjelmaa vierailijoilleen, ja parasta onkin tarkistaa päivittäinen ohjelma heidän nettisivuiltaan. En itse ollut tarkistanut aikataulua ennen saapumista paikan päälle, mutta satuin paikalle juuri Wild Lorekeet Feeding -ohjelman aikaan. Vierailijoilla oli mahdollisuus pitää kepin nokassa olevaa ruokinta-astiaa, josta australialaiset papukaijat, sateenkaarilurit tulivat hakemaan syötävää.

Linnut olivat nimensä mukaisesti upean värikkäitä ja niiden syömistä ja lentelyä oli hauska seurata. Välillä linnuille kuitenkin tuli kinaa ruokailupaikasta, ja yhtäkkiä yksi lintu lensi istumaan pääni päälle. Tunsin kynnet päänahassani ja yritin nopeasti huitoa ja kumartua joka suuntaan saadakseni linnun pois. Lintu suostui hetken pohdittuaan lentämään pois, varmasti ihmetellen äkillistä sätkymistäni. Muista paikallaolijoista tämä tilanne oli varmasti huvittava, mutta olin itse vain onnellinen että lintu ei kakannut päälleni säikähdyksestä 😀

Ihastuttava (ja hieman raapiva) hetki kenguruiden kanssa

Yksi suosikkiosistani Lone Pine Koala Sanctuaryssa on todella iso kenguruaitaus, jossa on mahdollisuus ruokkia kenguruita. Läheisestä putiikista voi nimittäin ostaa kengurunruokaa, eli pieniä nappuloita 2 Australian dollaria vastaan. Ilman ruokaa kengurut eivät oikeastaan olleet kiinnostuneita ihmisistä, vaan lepäsivät rauhassa kyljellään pitkät takajalat ja häntä ojennettuina. Ruokapussin nähtyään ne kuitenkin tulivat pyörimään ympärille, jolloin pääsi ihailemaan niiden pehmeitä korvia ja pitkiä ripsiä.

Kenguruilla on myös yllättävän pitkät kynnet, jotka tulivat tutuksi jos erehtyi hetkeksi kuvaa ottaessa pitämään ruokaa kädessä nyrkin sisällä. Nälkäinen kenguru yritti kovasti kynsillä kaivaa ruokaa esiin kämmenestä, joten en suosittele tätä tapaa 😀 Avoimelta kädeltä kengurut ottivat nappulat nätisti.

Olin kuitenkin iloinen, että kaikista isoin ja lihaksikkain uroskenguru oli päättänyt lähinnä levätä, sillä se oli vaikuttava näky ylös noustessaan. Urokset voivat kasvaa jopa 2 metriä pitkiksi ja varmasti moni on nähnyt videoita, joissa uroskengurut ottavat toisistaan mittaa potkunyrkkeilyn tapaan. Kenguruaitauksessa tunnelma oli kuitenkin rauhallinen ja oli kyllä huikeaa nähdä nämä kauniit ja erikoiset eläimet niin läheltä.

Koalan myskinen halaus

Koala sanctuaryn yksi kohokohta ovat tietysti koalat, ja niitä tuntuikin asuvan alueen joka kulmalla. Vierailuni aikana Lone Pine Koala Sanctuary tarjosi myös lisämaksusta mahdollisuuden Koala Holdiin, eli lyhyeen koalan sylissä pitoon. Vuoden 2024 heinäkuussa paikka kuitenkin lopetti tämän kokemuksen tarjoamisen yleisön palautteen vuoksi. Nyt tarjolla on Koala moment, jossa pääsee koskettamaan koalaa ja näkemään eläimen läheltä. Tarjolla on myös lisämaksusta tutustuminen lähietäisyydeltä joihinkin muihin paikan eläimiin, kuten dingoon tai petolintuun.

Tutustuin ennen vierailua tarjolla olleisiin eläinkohtaamisiin, sillä halusin varmistaa ettei eläimiä esimerkiksi rauhoiteta tapaamisiin ja että eläimen stressitasoista huolehditaan. Oli hienoa kuulla paikan päällä myös, miten varmistetaan ettei yli 100 koalan populaatiosta sama koala joudu usein ihmisten kanssa tekemisiin. Koalan sylissä pito oli vain noin 30 sekunnin mittainen jokaisen henkilön kohdalla, eli siinä ajassa ehti juuri ottaa muutaman valokuvan, kun koalan hoitaja jo oli asettamassa eläintä takaisin puuhun.

Koala tarttuu luonnostaan kiinni syliin asetettaessa, mikä oli hellyttävää. Yleisesti koalat tuoksuvat hieman yrttiselle niiden syömän eukalyptuksen vuoksi, mutta koala-uroksilla on lisäksi rintakehässään myskistä hajua erittävä rauhanen. Vaikka myskisistä parfyymeista jonkin verran tykkäänkin, niin koalahalauksen jälkeen tuntui että vaatteet tuoksuivat koalalle koko loppupäivän. Oli kuitenkin ikimuistoinen kokemus päästä näkemään koala läheltä, ja uskon että myös uusi Koala moment on mieleenpainuva hetki näiden mielenkiintoisten eläinten kanssa.

Puiston kovin karjaisu & nahistelevat koalapojat

Koalat ovat tunnettuja puiden halaamisesta, joka viilentää niiden kehon lämpötilaa. Koalien voidaan kuitenkin nähdä myös halaavan toisiaan ja kerääntyvät erilaisiin kasoihin puiden oksille. Lone Pine Koala Sanctuary oli myös hauskasti nimennyt näitä eri ryhmittymiä, kuten cuddle train -halausrivin. Koalat nukkuvat yleensä noin 20 tuntia päivässä, koska eukalyptuspuiden myrkkyjä sisältävien lehtien sulattaminen vaatii paljon energiaa.

Välillä koala-aitausten välissä kävellessä kuului kovaäänistä matalaa karjuntaa, jonka oli vaikea kuvitella olevan lähtöisin koalista. Se kuulosti ennemminkin joltain karhun ja villisian ääntelyn sekoitukselta. Paikan työntekijä kuitenkin vahvisti, että karjunta tulee juurikin koalista ja että ne yleensä lietsovat toisiaan, kun yksi aloittaa karjunnan.

Puissa lepäävien koalien lisäksi pääsin vierailuni aikana näkemään nuorten koalaurosten nahistelua ja yllättävän nopeaa juoksua puiden välillä. Kolme koalaa tuli myös painimaan aivan aitauksen ikkunalasin viereen ja hetken aikaa nurkassa kävi suhteellisen rauhallinen vääntö, jonka aikana kynsien ja hampaiden käytöltä ei vältytty. Pian koalat kuitenkin erkanivat ja juoksivat ylös eri puihin. Kun on tottunut näkemään koalat lähinnä nukkumassa, oli ihmeellistä nähdä miten nopealiikkeisiä ne ovat ja toisaalta myös miten agressiivisia ne saattavat olla toisiaan kohtaan.

Australian muita upeita eläimiä

Lone Pine Koala Sanctuaryssa pääsee näkemään myös muita Australian uniikkeja eläimiä, kuten käärmeitä, vompatteja, tasmanian paholaisen eli pussiahman ja aivan kuin dinosaurusten aikakaudelta peräisin olevan sinipunakaulaisen southern cassowaryn eli kypäräkasuaarin.

Sanctuarysta löytyy myös dingoja, ja söpön nukkuvan dingon nähtyäni en ihmettele miten moni erehtyy luulemaan niitä tavallisiksi koiriksi tiellä vastaan tullessa. Dingot ovat kuitenkin villejä ja vaarallisia, ja ne voivat hyökätä ihmisten kimppuun. Dingojen määrä on vähentynyt ja niiden onkin luokiteltu olevan vaarassa hävitä luonnosta. Pääsin omalla Australian matkallani näkemään villejä dingoja K’Garin saarella, jossa asuu luultavasti puhtain dingo-kanta.

Lone Pine Koala Sanctuaryn päiväohjelmaa tutkimalla on mahdollista päästä tutustumaan eläimiin myös ohjatusti. Kävin itse katsomassa petolintujen lentoesityksen, paimenkoiran työskentelyä lampaiden kanssa ja koalien elämästä kertovan infosession. Sanctuarystä löytyy myös eläinsairaala, johon pääsee kurkkaamaan ikkunan takaa mikäli meneillään ei ole operaatiota.

Alue sijaitsee kauniisti luonnon keskellä, Brisbane-joen rannalla, ja osa alueen eläimistä poikkeaakin paikalle vapaasti luonnosta. Useaan otteeseen polkua kulkiessa kuulee rapinaa ja esille syöksyy iso lisko tai iso musta australialainen brush turkey eli kekokana. Myös sanctuaryn ravintolan ja kaupan ovella päivysti lintu ja lisko ilmeisesti ruokaa kerjäämässä, vaikka toivottavasti kukaan ei näitä villieläimiä ruoki. Ravintolassa oli vierailuni aikaan tarjolla lähinnä hampurilaisia ja muita fastfood vaihtoehtoja, mikä oli hieman pettymys. Eläinsuojelun teemaan sopisi hieman toisenlainen ruokatarjonta, mutta toisaalta Australiassa yleisestikin tuntui monissa paikoin olevan vain roskaruokaa tarjolla. Alueelle olisi kuitenkin saanut ottaa ruokaa ja alkoholitonta juomaa mukaan ei-lasiastioissa, joten omien eväiden nauttiminen piknik-alueella on hyvä vaihtoehto.

Käytkö yleensä matkoilla eläintarhoissa vai bongailetko eläimiä luonnossa?