Japani,  Maailmanympärimatka

Fuji-vuoren maisemissa Kawaguchi-järvellä

Suunnitellessani maailmanympärimatkani Japanin osuutta, pohdin mitä kaikkea haluaisin maassa kokea, sillä mielenkiintoisia vaihtoehtoja tuntui olevan todella paljon. Yhdeksi tavoitteekseni nousi kuuluisan Fuji-vuoren näkeminen, ja kuvien perusteella Kawaguchi-järven rannalta ja Oishi-alueelta näytti aukeavan upeat näkymät vuorelle. Tiesin etukäteen, että kesä ei ole paras vuodenaika Fuji-vuoren näkemiselle pilvisen taivaan vuoksi ja olin Japanissa juuri helleaikaan elokuussa. Päätin kuitenkin suunnata ihailemaan järven aluetta kahden yön ajaksi toiveissa nähdä vilahdus tuosta japanilaisten pyhästä vuoresta.




Kawaguchi-järvelle saapuminen

Päästäkseni Kawaguchi-järvelle hyppäsin ensin Kiotosta Shinkansen luotijunaan (11 310 yeniä eli n. 70 euroa) suuntana ensin Mishima, jossa puolestaan vaihdoin bussiin Kawaguchikoon. Reitin olin selvittänyt Google mapsin ohjeen mukaan, ja nämä karttaohjeet toimivat matkani aikana hyvin luotettavasti. Luotijunalla matkustaminen oli myös hieno kokemus Japanin matkalla. Päädyin istumaan kolmen penkin riville keskelle, mutta tilaa oli istuimissa ja jalkatilassa reilusti. Hieman yli kahden tunnin matka hurahti tasaisessa kyydissä nopeasti. Olin pakannut mukaan vihreä tee -juomat, joihin olin ihastunut Japanin matkalla ja ne tulivatkin tarpeeseen, kun helteessä vaihtoi nopeasti kulkuneuvosta toiseen.

Mishimassa hyppäsin pois junasta ja juna-aseman työntekijän ohjeistuksella lähdin suuntaamaan bussien pysäkkien suuntaan. Löysin oikean bussin, mutta kuski viittoi ostamaan lipun myyntiluukulta. Pysäkkien läheltä seinustalta tosiaan löytyi Express Mishima Kawaguchiko Liner -reitin lipunmyynti. Liityin muutaman hengen jonoon ja näin edellä menevän takaa, että lippuluukun kyltissä luki englanniksi haluamani bussin aika ja montako lippua oli vielä vapaana. Kun vuoroni tuli, huomasin onnekkaana että luukulla luki ’1 seat left’ haluamaani bussiin ja sain juuri ostettua viimeisen lipun! Seuraava bussi menisi vasta tunnin päästä, ja kuulinkin takanani jonottaneiden pettyneen huokauksen, kun lippuluukun muovikorteissa vaihdettiin tiedot seuraavan bussin aikatauluihin.

Bussi Kawaguchiko-asemalle kesti noin tunnin ja 20min ja aika meni mukavasti maisemia ihaillessa. Kawaguchikon asemalta vaihtoehtona olisi ollut ottaa bussi Oishi-alueelle, jossa valitsemani majapaikka sijaitsi ja kävellä loppumatka. Päädyin kuitenkin ottamaan taksin aseman taksitolpalta, jolloin pääsin kätevästi majapaikan ovelle asti.



Oishi park – ensinäkymiä Mount Fujista

Aurinko paistoi kauniisti ulkona, joten kirjauduttuani majapaikkaan lähdin heti tutkimaan uutta aluetta. Suurkaupunkien vilinän jälkeen tuntui kuin olisin saapunut aivan eri planeetalle. Oishin alueen pieniä katuja ympäröi välillä pellot, välillä pihojen puutarhat ja auringonkukkarivit. Kaduilla ei näkynyt ketään, ainoastaan yhdellä pellolla työskenteli mies. Perhoset ja sudenkorennot lentelivät peltojen yllä ja pysähdyin ihailemaan niiden kaartelua. Hetken päästä silmäni tarkensivat kuitenkin edessäni oleviin isoihin hämähäkinverkkoihin, jotka olivat taitavasti pingottuneet sähkötolpan vaijereiden ja aidan väliin. Päätin jatkaa matkaa 😀

Majapaikaltani oli noin reilun vartin kävely Oishi Parkille, joka on kaunis puutarha-alue Kawaguchi-järven rannalla. Nappasin matkalla pienestä ruokakaupasta mukaan vesipullon, jossa komeili juurikin Mount Fuji jota olin tullut tänne ihmettelemään. Kun parin korttelin päässä sitten havahduin yhtäkkiä edessäni olevaan suoraan näkymään Fuji-vuorelle, päätin napata rinnakaiskuvan pullon kanssa. Tähän aikaan vuodesta kaunista lumihuippuista vuorta ei pääse näkemään, mutta lumettoman Fujin toivoin näkeväni näiden parin päivän aikana. Nyt se vielä piilotteli osittain pilvien takana.

Oishi parkin puistoalueella pyöri enemmän ihmisiä ja monet varmasti olivat tulleet päiväretkelle tutustumaan paikkaan. Järven ranta koostuu erilaisista puutarhan osista, joissa kasvaa muun muassa kauniita värikkäitä kukkia, liiloja tuoksuvia laventelipensaita ja erikoisimpia pyöreitä kochia-pensaita eli kesäsypressejä. Vierailuni aikaan elokuussa kesäsypressit olivat kirkkaan vaaleanvihreitä ja erikoisen symmetrinen näky järven laidalla. Jälkeenpäin googlailtuani opin että kesäsypressi muuttuu syksyllä upean viininpunaiseksi ja jäi kyllä hieman mietityttämään, pitäisikö joskus tulla takaisin ihailemaan väriloistoa syksymmällä. Varsinkin kun Fuji näytti tuona päivänä kesälle tyypillisesti piilottelevan jatkuvasti ohi virtaavien pilvien takana.

Puutarha-alueen keskeltä löytyy vierailukeskus, jossa voi tehdä matkamuisto-ostoksia ja nauttia erilaisia paikallisia herkkuja. Olin nähnyt mainoksen pehmis-jäätelöstä ja useilla ihmisillä herkullisen näköisiä värikkäitä pehmiksi kädessä, mutta valitettavasti keskuksen jäätelökioski oli juuri mennyt kiinni neljältä iltapäivällä kun pääsin sen luo. Päädyin sen sijaan kävelemään keskuksen lähellä oleville ruokakojuille ja maistamaan japanilaisia mitarashi dango -riisipalleroita, jotka olivat paikan teeman mukaisesti laventelin värisiä. Laventelin makua en varsinaisesti löytänyt ja muutenkin pallerot olivat aika mauttomia, mutta mukana tullut kastike sen sijaan oli hyvin maukasta. Päätin palata takaisin jäätelömaistelulle seuraavana päivänä aukio-oloaikojen puitteissa. Illallisaika majapaikassani alkoi myös juuri lähestyä joten suuntasin rauhallisia pikkukatuja pitkin peltojen ohi takaisin.



Tunnelmallinen majapaikka ja onsen Fuji-näkymillä

Valitsemani majapaikka Guesthouse Sakuya (*affiliate linkki) on perinteinen japanilainen majapaikka, jossa nukutaan tatami-lattialla. Kuten aiemmin Kiotossa vierailemassani ryokan-majapaikassa, kengät riisutaan eteisessä ja sisällä liikutaan tohveleissa.

Aamiainen ja illallinen tarjoiltiin ruokailutilassa etukäteen sovittuun aikaan lisämaksusta ja päätinkin varata ne heti, sillä kylässä oli muuten hyvin vähän ravintolavaihtoehtoja. Aamupalalla tarjoiltiin perinteiseen japanilaiseen tapaan kalaa, kananmunaa, riisiä, misokeittoa ja merilevää. Illalliseksi oli riisiä ja lihakastiketta.

Huoneeni ikkunasta oli näkymä Fuji-vuorelle ja majapaikan takapihalle, joten pääsin ihailemaan metsän takana häämöttävän vuorenhuipun ääriviivoja eri valoissa. Mieleeni on jäänyt ensimmäisen illan auringonlaskun hennot värit ja Fujin paljastuminen pilvien takaa kokonaan. Lähdin vielä huoneestani ihailemaan maisemaa takapihan terassille, jossa sain rauhassa nauttia maisemista ja luonnon äänistä.

Majapaikassani oli myös yhteiskäytössä oleva onsen kuuma allas, jossa oli erikseen naisten ja miesten puoli. Ilmeisesti päiväsaikaan altaasta olisi myös avautunut näkymä Fujille, mutta suuntasin itse rentouttavaan kylpyhetkeen illalla pimeän jo laskeuduttua. Majapaikan huoneissa on vieraille valmiina japanilaiset puuvillaiset yukata -asut, joita käytetään kylpytakkeina ja oloasuina. Yukata päällä suunnistin päärakennuksen toiseen päähän, vaihdoin sisätossut telineessä odottaneisiin ulkosandaaleihin ja suuntasin pieneen erilliseen rakennukseen kivipolkua pitkin. Muut vieraat olivat juuri poistumassa, joten sain nauttia kuumasta altaasta omassa rauhassa, veden solistessa nurkan pienestä maljasta isoon altaaseen. Ihanan rentouttava hetki!



Laventelipehmis ja retriittifiilikset

Toisen päivän aamu valkeni hyvin sateisena, ja avatessani huoneeni verhot koko Fuji-vuoresta ei ollut tietoakaan harmauden takaa. Päätin käyttää aamupäivän maailmanympärimatkani jatkon suunnitteluun, ja odotella sään paranemista. Iltapäivällä aurinko alkoi pilkistää, joten suuntasin jälleen Kawaguchi-järven suuntaan.

Hiljaisia pieniä katuja kävellessä kuulin yhtäkkiä vuohen määkimistä ja jäin ihmettelemään, mistä ääni kuului. Talon kulman taakse kurkistettua näin seuraavalla kadulla talon vieressä mustan vuohen tuijottamassa minua. Reittini kulki juuri tuota katua pitkin vuohen ohi ja kaiken varalta päätin kävellä kadun toista laitaa pitkin, jos vuohi sarvineen päättäisikin ampaista minua kohti. Tuijotimme herkeämättä toisiamme, mutta kohdalle päästyäni tajusin ettei vuohi käyttäytynyt uhkaavasti ja kaiken lisäksi se oli kiinni narussa, joka johti jonnekin talon sisälle avoimen oven kautta. Asetelma oli jotenkin kummallinen, sillä talo näytti tavalliselta omakotitalolta, ei maalaistalolta jossa vuohia olisi. Vuohi vaikutti lopulta ystävälliseltä, joten kävin rapsuttamassa sitä hieman ennen kuin jatkoin matkaa.

Oishi Parkille päästyäni kävelin tällä kertaa hieman pidemmälle järven ympäröimää polkua. Ihailin järvellä olevien kalastajien työntekoa, kauniita pinkkejä kukkasia ja tuulessa heiluvia hentoja valkoisia kukkarivejä. Jäin hetkeksi istumaan puistoon ja eteeni puiston penkille evästauolle istahti pariskunta kahden kultaisennoutajan kanssa. Koirat kerjäsivät häpeilemättä molemmilta ruokaa, ja en voinut olla hymyilemättä niiden herkeämättömälle tuijotukselle.

Kiertelyn päätteeksi päätin vihdoin poiketa Oishi Park Cafén pehmiksellä. Makuvaihtoehtoja oli useita, kaikki eri pastellin sävyissä. Laventeli houkutteli jälleen eniten, ja tällä kertaa laventelin makua löytyi enemmän kuin edellisen päivän riisipalleroista. Nautiskelin jäätelöä puiston kauniissa maisemissa ja tulin lopputulokseen, että Oishi ja Kawaguchi-järvi olivat erittäin mukava, rento pysähdyspaikka vaikka Fuji ei välttämättä aina täydellisesti näyttäytyisikään. Yhdistettynä rauhalliseen ryokan-majoitukseen, tuntui hieman kuin olisi ollut parin päivän retriitillä virkistäytymässä.



23 Comments

    • Sarianne

      Majapaikka oli kyllä mahtava kokemus! Pidän itsekin tällaisista paikallisen tyylin mukaisista ja erityisistä majapaikoista. Ja Japanista tuntui löytyvän aivan uusia jäätelömakuja, mistä en ollut koskaan kuullutkaan! 😀

    • Sarianne

      On kyllä mystinen ja vaikka suuri vuori onkin niin saattaa tosiaan hävitä täysin harmauteen! Oli ihmeellistä herätä sateisena aamuna, kun tiesi missä vuori edellisenä päivänä oli näkynyt ja nyt tilalla oli vain metsää ja harmautta 😀

  • Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Fuji kyllä kiinnostaa itseänikin, tämä kuulosti todella upealta kokemukselta! Itse olen tainnut nähdä sen vain junan ikkunasta. Minäkin luulen, että Fuji taitaa syksyllä olla upeimmillaan. Muutenkin syksyinen Japani kiinnostaa kovasti, ruska näyttää siellä todella kauniilta. Ongelma on siinä, että haluan Japaniin myös Hanamin aikaan, ja nyt olimmekin jo menossa tammikuussa Hokkaidoon, niin talvikin kiinnostaisi. Vaikea päätös 🙂 Kevät jää tosin varmasti ensimmäisenä pois, kun omalla matkallani ehdin kuitenkin näkemään jonkin verran kirsikankukkia, vaikka paras aika oli jo ohi.

    • Sarianne

      Japanista löytyy kyllä joka vuodenajalle jotain, joten ymmärrän päätöksen vaikeuden! Itse suuntaisin toisella kertaa ehkäpä syksyllä tai alkutalvesta matkaan, juurikin ruskan ja kirkkaiden säiden vuoksi. Fuji on silloin myös todennäköisempi bongata, jos sitä vielä haluaisi lähteä katsomaan. Kirsikankukat kyllä kiehtoisivat, mutta ihmispaljous ja korkeammat hinnat taas vähemmän 🙂

  • Heidi / Maailman äärellä

    Olipa kiva päästä lukemaan kokemuksistasi Kawaguchi-järveltä. Meillä oli nimittäin alun perin tarkoitus tehdä tänne Tokiosta päiväretki, mutta sitten ajatus alkoi tuntua liian stressaavalta ja päätimme jäädä kuitenkin Tokioon. Tämä oli varmasti hyvä päätös, sillä juuri näin niin kuin sinä tämä paikka pitääkin kokea: kiireettä ja viipyillen. Yksi yö juuri tällaisessa majapaikassa olisi ollut ihana. Kuulostaa ja näyttää todellakin ihanan rentouttavalta retriittilomalta.
    Ja Fuji-vuoren takiahan meidän ei sitten tarvinnutkaan matkustaa Tokiosta minnekään, kun saimme ihailla vuorta omalta parvekkeelta!

    • Sarianne

      Teillä oli kyllä mahtava tuuri, kun Fuji näkyi Tokiosta asti! Upeita kuvia oli teidän reissulta 🙂 Syksy ja talvi ovat varmasti matkustusajankohtana parempia Fujin bongailuun, sillä ilmeisesti kesällä on yleensä enemmän pilviä. Ehkä täytyy palata Japaniin vielä joskus toiste! 🙂

  • Paula - Gone with the Gastons

    Ihania tunnelmia! Japani on jäänyt mieleen kyllä meidän perheen yhdestä upeimmasta matkasta. Olisi kiva päästä kiertelemään siellä enemmänkin ja näkemään Fuji vuorikin lähempää. Vaikka monessa kaupungissa ehdimme käymään niin silti jäi monta paikkaa seuraavalle kerralle. Ja kaikki erikoiset herkut olivat kyllä hauskoja!

    • Sarianne

      Ihana kuulla, että oli ikimuistoinen matka ja uusien herkkujen maistelu on kyllä hauskaa! Olen samaa mieltä, että Japanissa riittäisi nähtävää ja itsellenikin jäi vielä paikkoja, joissa haluaisin ensi kerralla piipahtaa 🙂

  • Pirkko / Meriharakka

    Japani on sen verran monipuolinen kohde, että lyhyellä vierailulla pitää tosiaan tehdä valintoja. Ensimmäisellä kerralla valitsimme Kioton ja Hiroshiman, nyt on kohta vuorossa Tokio, mutta vaikka meillä on kaupungissa aikaa viiden päivän verran, niin taidamme käyttää sen kokonaan maailman suurimpaan kaupunkiin, eli voi hyvin olla, että vuori jää näkemättä – tai sitten näemme sen vilahdukselta jostain kohtaa kaupunkia!

    • Sarianne

      Japanissa riittäisi nähtävää, joten kuulostaa ihan hyvältä rajoittaa kohteiden määrää 🙂 Tokiostahan voi tosiaan bongata Fujin kirkkaalla säällä, ainakin näköalatorneihin nousemalla!

    • Sarianne

      Laventelipehmis oli hyvää ja siinä myös maistui miedosti laventeli, toisin kuin monissa muissa laventeliteemaisissa herkuissa. Ei nyt ehkä klassikkomakuja voita jäätelöissä, mutta ehdottomasti maistaisin uudestaan! 🙂

  • Ne Tammelat

    Fuji tuntuu olevan monelle must see -kohde ja myös meistä olisi ihanaa yhdistää se Tokion matkalle. Kivan rauhalliselta tutustumistavalta näyttää tämä ympäristö Tokion vilskeeseen verrattuna.

    • Sarianne

      Totta ja ehkä japanilaisten oma suhtautuminen Fujiin pyhänä vuorena nostaa sen myös monien turistien tavoitelistalle erityisenä paikkana. Suurkaupungeista rauhallisempiin kyliin poistuminen oli itselleni kyllä hyvä breikki matkalla, joten suosittelen ehdottomasti myös yhdistelmänä Tokion reissuun 🙂

  • Anna | Tämä matka -blogi

    Eihän se haittaa, vaikka vuori ei nyt kokonaan näkynytkään. Siellähän se silti on.
    Ihailen Japanissa kyllä täsmällisyyttä ja sitä, miten asiat hoidetaan, kuten se numerosysteemi, millä ilmoitettiin lippujen jäljellä oleva määrä.
    Niin kauniin näköistä.Paitsi ne hämähäkinseitit. Olisin varmasti tehnyt todella nopean poistumisen.

    • Sarianne

      Japanissa kyllä ollaan hyvin täsmällisiä ja jonotetaan kuuliaisesti. Bussiaseman lipunmyynnin muovilappusysteemi oli kyllä hauska, ja vaikka maa on hyvin teknologisesti edistynyt muuten onkin niin oli hauska nähdä miten jäljellä olevia lippuja ja aikataulua päivitettiin käsin 🙂

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *