Kioton 7 suosikkia – nähtävyydet, majoitus ja ravintolat

Kiotosta tuli suosikkikaupunkini Japanissa (ihastuttavan Naran lisäksi) useiden mielenkiintoisten nähtävyyksien ja rauhallisen tunnelman vuoksi. Muut isot japanilaiset kaupungit, Osaka ja Tokio, joissa maailmanympärimatkallani vierailin olivat ehkä sellaisia tyypillisiä suurkaupunkeja mitä olin osannut odottaa. 1,5 miljoonan asukkaan Kioto kuitenkin yllätti positiivisesti rauhallisuudellaan ja toisaalta lukuisilla mielenkiintoisilla nähtävyyksillä. Tuntui, että Kiotossa olisi nähtävää useammaksikin reissuksi.

Vietin itse yhteensä neljä yötä Kiotossa ja olisin ehkä voinut lisätä tähän vielä yhden yön, mutta tässäkin ajassa ehti kuitenkin jo kivasti tutustua kaupunkiin ja sen ympäristöön. Kokosinkin tähän seitsemän suosikkiani Kiotosta niin majoituksen, nähtävyyksien kuin ravintoloidenkin osalta. Kuulen mielelläni myös kommenteissa, puuttuiko jokin sinun Kioton suosikki listalta?

1. Ikimuistoisin perinteinen japanilainen majoitus: Yadoya Kikokuso -ryokan

Yksi suosikkimajoituksistani ei vain Kiotossa vaan oikeastaan koko Japanin matkallani, oli perinteinen japanilainen majatalo Yadoya Kikokuso-ryokan (*affiliate-linkki). Jo heti saavuttuani majapaikan omistajat olivat toivottamassa minut lämpimästi tervetulleeksi ja heistä huokui koko oleskelun ajan lämmin ystävällisyys.

Ryokan on perinteinen japanilainen majatalo, jossa pääsee kokemaan paikallista kulttuuria ja nukkumaan tatamille asetetulla futon-patjalla yllättävän hyvät yöunet. Usein näillä perinteisillä majapaikoilla on tietyt säännöt ja esimerkiksi kotiintuloajat (n. klo 23), joten juhlimiseen ne eivät sovellu. Yksi tärkeistä säännöistä oli ulkokenkien ottaminen pois aulan jälkeen siirryttäessä sisätiloihin. Tohveleita oli jo rivissä odottamassa valmiina tätä varten. Japanilaisten sääntöjen mukaan vessaan ja kylpyhuoneeseen mennessä ei kuitenkaan saa käyttää samoja sisätohveleita, vaan on vaihdettava erillisiin kylpyhuone-sisäkenkiin. Majapaikan jaetun vessan ulkopuolella odotti siis vielä toinen rivi erilaisia sisäkenkiä. Tohveleiden vaihto japanilaisiin puisiin sisäkenkiin iltaisella vessaretkellä tuntui melkeinpä seremonialliselta hipsiessäni hiljaisen majatalon poikki.

Yadoya Kikokuso:sta löytyy myös perinteinen japanilainen onsen, joka oli yhteiskäytössä olevan kylpyhuoneen yhteydessä. Tämä tuntui olevan perinteinen ratkaisu monissa majapaikoissa. Kylpyhuoneen pystyi varaamaan omalle porukalle, joten kävin iltaisin lillumassa kuumassa altaassa vähän kuin omalla saunavuorollani. Ihanan rentouttavaa!

Yksi ikimuistoisimmista elämyksistä tässä majoituksessa oli erikseen varattava japanilainen aamiainen, jonka perheen isä kokkasi. Japanilainen matala ruokapöytä täyttyi kauniisti asetelluista pienistä kipoista, joissa oli joka aamu hieman erilaisia pieniä suupaloja. En tiedä johtuiko puikoilla syömisestä vai rauhallisesta yksityisestä aamiaishuoneesta, jossa istuin yksin tatamilla, mutta kerrankin aamupalalla tuli rauhassa nautiskeltua fiilistellen jokaista suupalaa. Olin etukäteen miettinyt, miten kala ja muut japanilaiset herkut maistuisivat aamupalalla, mutta nyt voin sanoa että maistuivat erittäin hyvin! 🙂 Kaiken kaikkiaan upea kokemus!

2. Upein nähtävyys: Fushimi Inari -pyhättö

Fushimi Inari Shinto-pyhättö on useille tuttu punaoranssien torii-porttien kuvista, vaikka portteja löytyy myös muualta Japanista. Noin puolen tunnin junamatkan päässä Kioton keskustasta sijaitsevan Inari-vuoren pyhällä paikalla kohoaa tuhansia torii-portteja ja useita alttareita miniportteineen ja kettupatsaineen. Jumala Inarille osoitettujen alttareiden ketuilla on myös usein paperikäärö suussaan, sillä he toimivat viestinviejinä jumalalle.

Pyhättö on suosittu kuvauspaikka, ja porttijonon alkuosa olikin elokuisen vierailuni aikaan ruuhkainen. Polku porttien läpi kulkee rauhallisen metsän keskellä noin 4 kilometrin matkan Mount Inarin huipulle, ja alun ruuhkan jälkeen sain välillä kävellä aivan yksinkin. Nousu loivia portaita pitkin loputtomana jatkuvien torii-porttien ympäröimänä oli jotenkin lumoavaa kesän helteistä huolimatta. Välillä porttijonon reitiltä avautui aukioita kivialttareineen, ja reitin varrelta löytyy myös muutama näköalatasanne, ravintola ja jäätelökioski. Voit lukea lisää Fushimi Inarista ja yli 200 metriä korkean Inari-vuoren valloituksesta aiemmasta postauksestani.

3. Suosikkitemppelini: Sanjūsangen-dō

Kioto tunnetaan lukuisista temppeleistään, mutta suosikikseni nousi hieman yllättäen temppeli, joka ei ollut aiemmin ollut nähtävyyksien listallani. Majapaikkani check-in aikaa odotellessa kysyin sen omistajalta vinkkiä Kioton nähtävyyksiin ja hän kaivoi esille kirjan, jossa esiteltiin Sanjūsangen-dō temppelin yli tuhatta kultaista jumalatar-patsasta. Upeat kuvat vakuuttivat ja päätin suunnata kävelymatkan päässä olevalle temppelille.

Itse temppelin sisällä ei saa ottaa kuvia, joten alla kuva ulkopuolella olleesta havaintokuvasta. Temppelin sisälle astuessa avautuu 120 metriä pitkä päähuone edessäpäin, kultaisen jumalpatsasmeren tuijottaessa kulkijaan päin ohi kävellessä. 1001 kultaista tuhatkätistä Kannon-jumalattaren patsasta ovat vaikuttava näky. Näiden edessä vartioivat 28 jumalolennon patsasta, osa erittäin tuimin ilmein. Yksityiskohtia jaksoi ihastella hallin poikki kävellessä ja huone kokonaisuutena oli myös erittäin vaikuttava. Temppeli nousi tämän erikoisuuden vuoksi kerralla suosikikseni!

Temppeliä ympäröi puutarha, jonka kauniit kukat ja pieni lampi tekivät siitä erittäin viihtyisän. Katetun käytävän reunalle oli ripustettu kelloja, joiden nauhassa roikkui toiveen esittäjän viesti. Kuten monissa japanilaisista temppeleissä, myös täältä pystyi ostamaan onnen amuletteja. Tarjolla oli amuletteja muun muassa liikenneturvallisuuteen, yrityksen menestykseen, kokeessa onnistumiseen, terveyteen tai unelmien toteutumiseen.

4. Parhaat näköalat: Kyoto tower

Kioton katukuva eroaa esimerkiksi Tokyon suurkaupungin jatkuvista pilvenpiirtäjistä ja hälinästä, ja juuri siksi minusta oli kiehtova päästä katsomaan Kiotoa yläilmoista. Kyoto towerista käsin tämä onnistuu, ja koin itse saavani kaupungista paremman käsityksen tornin näköalakerroksessa pyöriessä.

Vanhoja temppeleitä näkyi siellä täällä, lähimpänä tornia Higashi Hongan-ji temppelialue. Näiden ympärillä asutus jatkui tavallisena, mutta moniin japanilaisiin kaupunkeihin verrattuna matalana. Selvisikin, että Kioton talojen korkeutta säädellään, jotta kaupungin perinteinen maisema ympäröivine vuorineen säilyisi. Tämä oli yksi syy, miksi ihastuin Kioton tunnelmaan. Kyoto towerin kellarista löytyy myös food court, josta löytyi monipuolisia lounasvaihtoehtoja.

5. Kaunein luontokohde: Arashiyama bambumetsä

Arashiyaman bambumetsä on suosittu kuvauspaikka ja monille Japanin kuvista tuttu, mutta kävely bambumetsän halki on mahtava myös kokea itse. Bambut nousevat huumaavan korkealle, jopa yli 25 metriin, ja tuntuukin että ne lähes peittävät taivaan kävelypolun yläpuolella. Valo loistaa pehmeästi bambupuiden lomasta ja polun ympärillä näkyy loputon suorien bambupuun varsien metsikkö. Alue on hyvin suosittu sekä turistien, että paikallisten keskuudessa, ja japanilaisiin perinneasuihin pukeutuneita naisia näkyi myös paikoitellen. Mikäli haluaa kuvia ilman ihmispaljoutta, kannattaa paikalle tulla hyvin aikaisin.

Pääsy bambumetsään on ilmainen ja metsässä kävely tuo mukavaa vaihtelua kaupunkimaisemiin. Alueelta löytyy myös lumpeita täynnä oleva lampi ja temppeleitä, joista useisiin on sisäänpääsymaksu. Kesän helteiden vuoksi päädyin vierailemaan vain yhdessä temppelissä alueella, vaikka tutkittavaa olisi kyllä riittänyt enemmänkin. Valitsin Jōjakkō-ji -temppelin sen sijainnin ja googlen antamien maisemakuvien vuoksi. Pieni temppelialue johti söpöjä kiviportaikkoja pitkin ylös mäkeä, josta aukeni näkymä Kioton ylle. Padoga-temppelirakennus kohosi maiseman reunalla puiden lomassa komean näköisenä.

6. Parhaat ravintolaelämykset: Pontocho-alue ja Sukiyaki Kimura

Kioton laajasta valikoimasta nostaisin esiin kaksi suosikkia: Pontocho alueen tunnelman ja Sukiyaki Kimura -ravintolan.

Pontocho alley on kapea katu, jolta pääsee Kamo-joen reunalla oleviin ravintoloihin. Alueen ravintoloilla on usein kohotettu terassi jokinäkymällä ja siellä istuskellen on mukava katsella ohikulkevia ihmisiä. Kadun varrella on hyvin erilaisia ravintoloita ja kannattaakin katsoa hintoja tarkkaan, sillä jotkin ravintolat olivat hyvin kalliita ja joissain soolomatkaajalle ei ollut menua tarjolla yhdelle hengelle. Aikani valikoituani löysin kuitenkin kohtuuhintaisen ravintolan, jossa pääsin alkuillasta istumaan aivan terassin reunalle. Osa kadun ravintoloista on auki ainoastaan illallisaikaan, joten alue on erityisen suosittu ja ruuhkainen illalla.

Sukiyaki Kimura -ravintola sijaitsee Kyoton keskustan katetulla ostoskadulla, ja täytyy sanoa että löysin sen vahingossa etsiessäni ruokapaikkaa. Minulla ei ollut aavistustakaan, mihin olin menossa, kun paikan eteisessä ohjattiin ottamaan kengät pois ja annettiin numerolappu. Paikkaan kuitenkin lappasi ihmisiä, joten päätin seurata heitä portaat ylös itse ravintolaan. Toiseen kerrokseen päästyäni avautui edessä vanhaan kerrostaloon rakennettu ravintola, jossa ihmiset istuivat lattialla yksinkertaisten pöytien ääressä ja paikoittain isoa huonetta jakoi sermejä. Sisäänkäynnin oven vieressä odotti todella pitkä penkkirivi täynnä ihmisiä odottamassa pöytää. Pohdin hetken jaksanko odotella jonon jatkona, mutta päätin kuitenkin jäädä kun huomasin, että jono kuitenkin liikkui.

Noin vartin odotuksen jälkeen tuli minunkin vuoro. Minut ohjattiin pöytään istumaan ja eteeni tuotiin kaasuhella, pata, vesikannu ja raaka-aineita ennen kuin ehdin tilata mitään. Näytin luultavasti yllättyneeltä, sillä tarjoilija kaivoi esille englanninkielisen esitteen, jossa oli yksinkertaiset kokkausohjeet. Minut tuntevat tietävät, etten erityisesti nauti kokkauksesta ja hetken aikaa mielessäni vilisivät ylä-asteen kotitaloustuntien kömmähdykset. Päätin kuitenkin tarttua haasteeseen ja valitsin vielä lihan erillisestä menusta tarjoilijan avustuksella.

Stressaantunut ilmeeni kuitenkin luultavasti näkyi, ja ystävällinen hongkongilainen perhe viereisestä pöydästä lähtikin huikkailemaan minulle neuvoja, joita ei reseptissä ollut mainittu. Ja hyvä niin, sillä ajoituksella oli oleellinen rooli. He myös suosittelivat kokeilemaan kypsennetyn lihan dippaamista raakaan vatkattuun kananmunaan paikalliseen tapaan, ja se oli yllättävän hyvää! Alun hämmennyksestä huolimatta tämä ravintolakokemus jäi mieleen ainutlaatuisena ja ruokakin osoittautui erittäin onnistuneeksi.

7. Ihastuttavin elämys: suloisten minipossujen kahvila

Kioton keskustan Nishiki market ja läheiset katetut ostoskadut ovat itsessään elämyksiä, joten alueella kannattaa käydä kiertelemässä. Ruokakojujen ja kauppojen bongailun lisäksi alueelta löytyy kuitenkin myös erilaisia aktiviteetteja, joista omaksi suosikikseni nousi Mipig-minipossukahvila. Suhtaudun yleisesti varauksella eläinaktiviteetteihin, sillä niin moni paikka ei kohtele eläimiä hyvin tai ei ole eläimille sopiva ympäristö. Luin kuitenkin etukäteen hyviä arvosteluita minipossukahvilan toiminnasta ja eläinrakkaana ihmisenä päätin käydä tutustumassa.

Minipossukahvilaan tarvitaan varaus ja sinulle allokoidaan 30-60 minuutin slotti haluamasi ajan mukaan. Aikoja oli esimerkiksi jo tunnin päähän, joten paikalla voi poiketa kyselemässä aikoja vielä samana päivänä. Varaukseen kuuluu ilmainen juoma, mutta täytyy sanoa että unohdin hakea automaatista juotavaa sillä olin niin haltioissani koko puolen tunnin ajan. Jokainen vieras ohjataan oman pöydän ääreen istumaan maahan viltin kanssa. Minipossut olivat kovin seurallisia ja hakeutuivat lämpimiin syleihin nukkumaan.

Täytyy sanoa, että oli todella rauhoittavaa silitellä sylissä tuhisevaa, lämmintä minipossua. Puoli tuntia meni nopeasti, mutta toisaalta jalat ehtivät jo puutua ja haastavinta oli ojentaa jalat suoraksi ilman, että possu herää 🙂 Possut myös ilmaisivat harmistuksensa vinkuröhinällä, kun työntekijä tuli heitä herättämään pois sylistä kun vierailuaika oli lopussa. Lähtiessä sain mukaan kanta-asiakaskortin, ja täytyy sanoa että jos asuisin Japanissa saattaisin käydä rapsuttelemassa possuja toistekin.

Muita mielenkiintoisia nähtävyyksiä

Kioton alueella nähtävää riittää, joten listasin alle vielä muutaman nähtävyyden, joilla kannattaa piipahtaa:

• Gion-alueen perinteiset teehuoneet – kaunista vanhaa arkkitehtuuria ja mahdollisuus bongata geisha
• Kioton keisarillinen palatsi ja sen puutarha – avara palatsialue ja kaunis puutarha
• Samurai & Ninja Museum – hauska opastettu kierros japanilaiseen historiaan ja pääset leikkimään oman elämän ninjaa tähtien heitossa ja kokeilemaan samurai-asua
• Nishiki Market ja kauppakadut – ihastele erikoisia ruokaherkkuja ja tee ostoksia

Löysitkö oman suosikkisi listalta vai puuttuiko jokin Kioton parhaista elämyksistä listalta?