Maailmanympärimatka – 3. kuukauden tunnelmat
Maailmanympärimatkan 4,5 kuukaudesta on kolme jo takana ja tässä tuleekin 3. kuukauden tunnelmia.
1. Missä olen matkustanut tässä kuussa?
- Australia 2/4 viikkoa: Byron Bay, Uluru & Kata Tjuṯa, Melbourne, Great Ocean Road, Grampians kansallispuisto, Sydney, Blue mountain kansallispuisto
- Fidži 1 viikko
- Samoa n. vajaa viikko
Australialle oli aika sanoa hyvästit tässä kuussa yhteensä noin 4 viikon maassa seikkailun jälkeen, mutta viimeisessä parissa viikossa ehti vielä kokea paljon. Australian jälkeen olikin aika suunnata paratiisisaarille, Fidžin Yasawa-saarille hyppelemään muutamalle eri saarelle ja sen jälkeen Samoalle.
2. Suosikkielämykset tässä kuussa?
Suosikkielämykseni tässä kuussa ovat olleet hyvin luontopainotteisia, mutta mahtuu mukaan yksi kaupunkisuosikkikin.
Australian matkan toiselta puoliskolta kohokohdiksi nousivat retki maan keskiosaan aavikkoa, Ulurua ja Kata Tjutaa katsomaan, sekä kaupungeista Sydney ja sen lähellä sijaitseva Blue mountain kansallispuisto.
Myös Samoa hurmasi upealla vehreällä luonnolla ja kauniilla saarimaisemillaan, sekä majapaikkani ystävälliset omistajat ja rantabungalow eli paikallisittain fale jäivät erityisesti mieleen. Samoalla oloni aikana satoi kuitenkin yli puolet ajasta, mikä hieman rajoitti aktiviteetteja, ja en siksi lisännyt sitä tämän kuun suosikkien listalle, vaikka viihdyin muuten hyvin. Kertoo ehkä myös jotain siitä, miten huippuelämyksiä on matkan varrelle sattunut, että tämä ei päässyt aivan kärkeen 🙂 Tulen kuitenkin tekemään Samoan ajasta vielä erillisen postauksen, kuten muistakin kohteista.
Australian punainen keskus – Uluru & Kata Tjuṯa
Yularan pienessä kylässä Australian keskiosassa vierailuni oli erittäin pikainen, mutta silti se jäi mieleen erityisenä. Etäisyyksien ja aikataulujen vuoksi päätin lentää Ayers Rock:n lentokentälle Jetstar halpalentoyhtiöllä, ja koska rajalliset majoitusvaihtoehdot olivat erittäin kalliita päädyin jäämään vain yhdeksi yöksi. Yleisin yöpyminen paikalla on kuitenkin 2-3 yötä, joten monet muutkin vierailevat puistossa lähinnä Ulurun ja Kata Tjutan kansallispuiston vuoksi.
Aavikon kaikkien eri värien näkeminen, kuuma tuuli vasten kasvoja ja punaisella hiekalla kävely loivat heti mahtavan tunnelman. Tuntui kuin olisi saapunut uudelle planeetalle, vaikka muutenkin Australiassa on välillä ollut sama tunne itselle täysin uusia eläin- tai kasvilajeja katsellessa.
Olin järjestänyt aikatauluni sopivasti niin, että ehdin Ulurun Hop-on Hop-off bussilla katsomaan saapumispäivänäni Kata Tjutan kivirakennelmaa, kävelemään lyhyen Walpa Gorge -reitin ja näkemään auringonlaskun. Seuraavana aamuna klo 5 puolestaan oli vuorossa ajelu Ulurulle katsomaan auringonnousua. Erityisesti auringon ensimmäiset säteet Ulurulla loivat kauniita värejä tuohon isoon kiveen ja kokemus oli muutenkin upea tapa aloittaa aamu.
Lisää molemmista ja yleisesti vierailusta tulossa erillisessä postauksessa.
Sydney & Blue Mountain kansallispuisto
Sydney lunasti korkeat odotukseni ikonisilla maamerkeillä ja maisemillaan. Aurinkoinen ja poikkeuksellisen lämmin kevätsää, mukava kävely Barangaroo reserven kautta The Rocksin alueen, Sydneyn sataman ja Harbor sillan luo, ja sieltä aina oopperatalolle ja sen läheisten kauniiden puistojen luo oli ihanan rento tapa viettää päivää. Useampien ohjattujen päiväretkien jälkeen oli mahtava kävellä omaa tahtia ja tutkia kaupunkia. Myös Bondi beachin alue ja upeat näkymät rannikkoa pitkin kävellessä jäivät mieleen.
Sydneystä tein myös päiväretken Blue Mountain kansallispuistoon, jonka upeat koskemattoman näköiset maisemat tekivät ison vaikutuksen. Näköalatasanteelta katsottuna tuntui, että hieno metsä- ja kallioalue jatkui loputtomiin. Kansallispuiston alueelta löytyy 250 kilometrin verran patikointipolkuja, joten tutkittavaa alueella kyllä riittäisi. Alueella asuneet Australian alkuperäisasukkaat pitivät hyvän huolen alueesta, varmistaen luonnon säilyvyyden ja nykyään alue on nimetty suojelluksi UNESCO:n maailmanperintökohteeksi.
Päiväretken aikana näin vain pienen palan kansallispuistoa, mutta jo siinä ajassa sai käsityksen siitä miten upea paikka on kyseessä. Istuimme oppaamme kanssa hetkeksi kallion alle muodostuneeseen avoimeen luolaan ihailemaan edessä avautuvaa loputonta maisemaa. Tänne voisi tulla toistekin tekemään pidempiä kävelyretkiä.
3. Vähiten mieluisat kokemukset tässä kuussa?
Tähän kuuhun mahtui niin flunssaa, ikäviä uutisia kotipuolesta kuin myös ensimmäiset varastetut tavarat matkan aikana. Ei onneksi mitään hirveän vakavaa, mutta kyllä siinä pari iltaa tuli itkua väännettyä kotoa tulleiden uutisten vuoksi. Alla lisää myös näistä vähemmän mieluisista kokemuksista matkan aikana.
Melbourne jäi lähes kokonaan näkemättä
Flunssa iski päälle tässä kuussa, mikä hieman muutti matkan suunnitelmia. Melbourneen saapuessa olin päättänyt heti lähteä sieltä toteutettaville, kauan odottamilleni päiväretkille Great Ocean Roadille ja Grampians-kansallispuistoon. Olin jättänyt rajallisesti aikaa Melbourneen ja halusin myös priorisoida päiväretket heti alkuun siltä varalta, että esimerkiksi keväinen sää ei suosisi ja jotain retkeä pitäisi siirtää myöhemmäksi. Sää kuitenkin suosi erinomaisesti molempina retkipäivinä ja oppaat jopa hehkuttivat meidän olleen erittäin onnekkaita aurinkoisten säiden kanssa, sillä lokakuun alussa on joskus myös satanut monta päivää putkeen.
Toisen retkipäivän iltana tunsin kuitenkin itseni todella väsyneeksi ja seuraavana aamuna oli jo täysi flunssa päällä. Ei sinällään ihme, sillä tuntui että flunssa-aalto pyyhälsi juuri tällöin Australiassa ja sekä Ulurun retkillä että Melbournesta lähteneillä retkillä busseissa oli ollut useita erittäin flunssaisia ja yskiviä ihmisiä. Melbourneen suunnittelemani vapaat pari päivää menikin sitten oikeastaan kokonaan levätessä, ja en päässyt näkemään kaupungista juuri mitään. Botanical gardens puutarha olisi ainakin kiinnostunut ja ylipäätään kaupungin näkeminen laajemmin, mutta nyt jäi jotain sitten mahdolliseen seuraavaan vierailuun.
Olin kuitenkin kiitollinen, että ehdin parantua ja päästä eroon tukkoisuudesta juuri ennen lentoa Sydneyyn, jolloin myöskään korvien kanssa ei tullut ongelmia lennolla.
Jos mietin tekisinkö jotain toisin, niin en oikeastaan muuttaisi matkasuunnitelmissani tämän perusteella mitään. Olin etukäteen tietoinen, että jos jossain sairastuu niin maailmanympärimatkan aikataulussa ei ole montaa päivää joustovaraa ilman että jotain jää näkemättä ja on siirryttävä seuraavaan kohteeseen. Melbournen jääminen lähes näkemättä ei myöskään harmita niin paljoa, kuin jonkin muun kohteen kohdalla olisi harmittanut joten hyvä, että tuli levättyä ja nyt taas jaksaa uudella tarmolla eteenpäin 🙂
Paratiisisaaria & koti-ikävää Fidžillä
Fidžin osalta itselleni jäi jotenkin hieman ristiriitaiset fiilikset. Toisaalta tuolta viikon saarihyppelyltä jäi hyviä muistoja upeista rannoista, erään saaren halki patikoinnista, mitä värikkäimmistä auringonlaskuista ja rennosta saarielämästä. Toisaalta tunnelma riippui hyvin paljon majapaikasta ja osa saarista tuntui hieman liian turistisilta.
Omia tunnelmia toi alas uutiset koirani sairastumisesta kotona Suomessa, ja pelko siitä että vanha koirani ei välttämättä olisi enää kotona äidin luona odottamassa reissulta palatessani. Rakas 14-vuotias Peppi-koira on tähän mennessä jaksanut suhteellisen hyvin ikään nähden, mutta juuri nyt kun olen poissa pidemmän aikaa alkoi ikä painamaan ja sydän reistailemaan. Stressiä lisäsi se, etten ollut kriittisimmillä hetkillä kotoa tulevien päivitysten tavoitettavissa, sillä Yasawan saarilla vieraillessani kaikilla majapaikoilla ei nettiä ollut, tai ainakaan luotettavaa sellaista. Fidžin jälkeen olin myös suuntaamassa Samoalle, jonka majapaikassa nettiä ei ollut ollenkaan, joten tämä aiheutti juuri sillä hetkellä huolta. Onneksi tilanne kotona hieman tasaantui ennen Fidžiltä lähtöäni, niin pystyin rauhallisemmin mielin nauttimaan Samoasta ja offlinessa olosta.
Toivon hartaasti, että Pepin kunto pysyy tasaisena ja pääsen halaamaan rakasta koiraa kun pääsen kotiin! Tämä on oikeastaan ensimmäinen asia tällä matkalla, mikä on saanut koti-ikävän tunteen aikaan ja hirveän olon siitä etten ole paikalla jos jotain tapahtuu. Olen yrittänyt keskittyä käsillä oleviin asioihin, sillä en pysty tekemään mitään vaikka olisinkin paikalla, mutta olisi hirveää jos ei pääse hyvästelemään rakasta perheenjäsentä. Toivotaan, että niin ei pääse käymään.
Pyykkisotku & varastetut vaatteet
Fidžin viimeisiin päiviin ärsytystä aiheutti hotellin pyykinpesupalvelusta varastetut paita ja sortsit. Olin suunnitellut peseväni pyykit ennen Samoalle lähtöä, sillä en ollut varma siellä olevan majapaikkani pesumahdollisuuksista. Viimeinen hotellini Fidžillä oli myös ihan hyvän oloinen ja he pesevät pyykit itse takahuoneessa, joten kiikutin heille sovitusti pussin pyykkejä. Varmistin vielä huoneessa, että pussissa olivat lähes kaikki matkalla mukana olevat vaatteeni lukuunottamatta päälläni olevaa mekkoa.
Kun sain pyykit takaisin, levitin vaatteet sängylleni kuten normaalisti, jotta saan kaiken hyvin pakattua pakkauskuutioihin. Koska matkustan käsimatkatavaroilla ja minulla on mukana vain 3 t-paitaa ja 3 sortsit, huomasin heti että yhdet molempia puuttuu. Ajattelin niiden olevan vain unohtuneet jonnekin pyykinpesukoneen tai kuivaajan rumpuun, ja menin kysymään vastaanotosta asiasta. He käskivät minun mennä huoneeseen takaisin odottamaan, kun he etsivät niitä ja palaavat minulle.
Aamuvuoron työntekijät ehtivät kuitenkin lähteä jo kotiin ja tiedottivat iltapäivän vuorolaisille vain, että mitään ei löytynyt ja että kaikki mitä pussissa oli on pesty ja palautettu myös. Vakuutin heille, että nuo paita ja sortsit olivat pussissa, jonka heille annoin, sillä olin vielä varmistanut että kaikki vaatteet ovat menossa pyykkiin ja mitään ei jäänyt huoneeseen. He halusivat silti varmistaa että puuttuvat vaatteet eivät vain olleet jossain huoneessani. Kävimme siis heidän työntekijän kanssa koko huoneeni ja tavarani läpi, ja kun manageri tuli paikalle kävimme vielä uudestaan samat läpi. Pyysin lopulta, voisinko itse mennä katsomaan pyykkitupaan etteivät ne olleet jääneet minnekään, mutta eihän niitä siellä enää näkynyt. He myös vakuuttivat, ettei kenenkään muun pyykkejä ollut pesty sinä aamuna, joten ei ollut mahdollista että ne olisivat sekaantuneet muihin vaatteisiin.
Hotellin manageri ei selvästi uskonut minua, mutta päätti soittaa aamupäivän työntekijälle kuitenkin. Siinä puhelimen kaiuttimessa hän pyysi minua uudestaan kuvailemaan mitä on hukassa, ja kun mainitsin mustasta paidasta ja mustista Niken sortseista puhelimessa oleva työntekijä sanoi varmana, että koko antamassani pyykkikuormassa ei ole ollut yhtään mustaa paitaa tai mustia sortseja, joten vika täytyy olla minussa. Aloin nauraa ja samalla ärsyyntyä todella paljon. Kerroin managerille, että pyykkipussissani oli ollut peräti 3 mustaa t-paitaa ja 2 mustat sortsit, joista muut kuin nämä kaksi olin saanut takaisin. Tässä vaiheessa manageri tajusi työntekijän vain sanovan asioita päästäkseen tilanteesta pois ja hän vihdoin uskoi minua.
Noh vaatteitahan ei takaisin saa, sillä ne ovat varmasti jo jossain kaukana, mutta sovimme pienestä korvauksesta hotellin kanssa. Rahallista arvoa enemmän minua oikeastaan ärsytti se, että joku oli varastanut pyykeistä kuvitellen etten huomaisi, ja se että nyt joutuisin käyttämään aikaa metsästäessä jostain korvaavia vaatteita. Käsimatkatavaroilla matkustaessa ylimääräisiä vaatteita ei oikeastaan ole, joten heti Uuteen-Seelantiin päästessäni täytyisi käydä vaateostoksilla. Toivotaan, että vaatteet menivät parempaan tarpeeseen!
4. Mitä odotan eniten seuraavaksi?
Seuraava kuukausi kuluukin aika pitkälti Uudessa-Seelannissa, joka on kauan odotettu kohde. Hehkutusta maan kauniista ja monipuolisesta luonnosta olen kuullut kaikilta siellä matkustaneilta, ja kuvat näyttävät uskomattoman hienoilta. Joten toivon näkeväni paljon upeita luontokohteita molemmilla saarilla, sekä toivottavasti onni suosii hyvillä säillä päiväpatikoinneille. Sää saattaa olla hyvin vaihtelevaa marraskuussa, joten se tulee varmasti vaikuttamaan mahdollisuuksiin tutkia paikkoja rajallisella aikataululla. Moni matkalla tapaamani henkilö onkin kehottanut varautumaan Uuden-Seelannin sateiseen säähän.
Uuden-Seelannin jälkeen edessä onkin jo siirtyminen Etelä-Amerikkaan ja siellä ensimmäiseen kohteeseen Chileen. Chilessä tarkoitukseni on ennen pohjoiseen suuntaamista tehdä päiväpatikkaretkiä maan eteläosassa sijaitsevassa Torres del Painen kansallispuistossa, joka kuuluu myös Patagonian alueeseen. Toivottavasti säiden ja kunnon salliessa pääsen näkemään kuuluisat Torresin kivipylväät. Patagonian aluetta olen aiemmin nähnyt Argentiinan puolella ja patikointimaisemat siellä ovat olleet yhdet ehdottomista suosikeistani tähän mennessä. Odotukset ovat siis korkealla myös Chilen puoleiselle Patagonialle.
Aika tuntuu juoksevan todella nopeasti, joten katsotaan missä tunnelmissa viimeiset 1,5 kuukautta kuluvat!
30 Comments
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Olet kyllä päässyt matkustamaan tavattoman upeissa kohteissa! Harmi tuo vaate-episodi, mutta pitkällä matkalla ei ole täysin mahdollista välttää takaiskujakin. Täältä muuten löytyy juttuja Torres del Painesta: https://www.matkallamissamilloinkin.com/chile/ On yksi kauneimmista paikoista, missä olen päässyt vierailemaan.
Sarianne
On kyllä ollut aivan mielettömän upeita kohteita! 🙂 Ja tosiaan pitkällä reissulla sattuu ja tapahtuu, onneksi ei sen isompaa kuitenkaan ainakaan toistaiseksi. Kiitos vinkistä, käyn ehdottomasti lukaisemassa teidän Chilen reissusta!
Mari/ Maailma kotina
Uluru on kuvissa upea. Olen ymmärtänyt, että se on keskellä ei mitään – oliko sinusta vaivan arvoinen?
Sarianne
Uluru ja sen ympäristö olivat kyllä upeita ja itselle aavikon kokeminen oli sen arvoista, joten jos tykkää ylipäätään luontokohteista niin suosittelisin. En tietysti Suomesta asti lähtisi vain Ulurua varten lentämään, mutta yhdistettynä muihin kohteisiin ehdottomasti. Paikalle pääsee lentämällä useista Australian kaupungeista ja jos on joustovaraa päivissä niin voi löytää edullisiakin lentoja. Muutama päivä aavikolla varmasti riittää, ja kannattaa huomioida, että kesällä paikalla pörrää paljon ärsyttäviä kärpäsiä ja on todella kuuma 🙂
Mari
Palasin tähän juttuun uudelleen. Saaran ostaa lennot Uuteen-Seelantiin ja katsoin, että sieltä saisi suht edulliset lennot Samoaan tai Cookin saarille. Et juurikaan kirjoita tässä Samoan saarista. Mitä pidit??? Yritän miettiä kumpaan menisi, jos menisi
Sarianne
Saarille löytyy tosiaan monesti edullisia lentoja läheltä. En ole itse Cookin saarilla käynyt, mutta ymmärtääkseni Samoa on moniin muihin alueen saariin nähden vielä vähemmän turistinen ja ehkä autenttisempi. Pidin itse todella paljon Samoasta, vaikka se ei tähän postaukseen mahtunut. Majoituin Samoalla paikallisen perheen pitämässä rantabungalow/fale resortissa, jossa oli aivan mahtavaa paikallista ruokaa ja ei lämmintä vettä. Tiet ovat hyvässä kunnossa (jos ei satu tulvimaan sateiden vuoksi) ja monet ilmeisesti myös vuokraavat auton saaren tutkimiseen. Samoalta jäi erityisesti mieleen vehreys, vesiputoukset, iso ocean trench ja muut upeat paikat, joissa ei vielä ole ruuhkaa. Joten voin ehdottomasti suositella Samoaa, varsinkin jos kaipaa tutustumista kulttuuriin ja paikalliseen elämäntapaan, eikä välttämättä luksusresorttia 🙂
Sari/ matkalla lähelle tai kauas
Australia ei ole ollut intohimo ollenkaan mutta näistä kuvista alkoi syttymään kipinä.
Ole onnellinen, että vietiin vaatteita. Kun olisi voinut lompakko tai passikin hävitä.
Sarianne
Australia on kyllä ollut todella upea ja monipuolinen matkakohde! 🙂 Ja näinhän se on, että onneksi ei ole sen enempää tavaroita hävinnyt tähän mennessä!
Anne | Elämää Nomadina
Huikean hienoja kohteita olet reitillesi valinnut! Tosi ikävää tietysti että on tullut vastoinkäymisiä ja huonoja uutisia, mutta kuten sanoit, pidempään reissussa ollessa niitä ei oikein mitenkään pysty välttämäänkään. Toivottavasti Peppi toipuu ja pystyt täysin nauttimaan loppureissusta!
Sarianne
Kiitos! <3 Näinhän se on ja onneksi mitään isompaa ei tähän mennessä ole sattunut! Toivon, että kaikki menee hyvin ja pääsen kotiin rutistamaan koiraa matkan lopuksi.
Pirkko / Meriharakka
Australia on kiva! Ulurua lukuunottamatta jossain määrin tuttuja paikkoja kahdelta Sydneyn vierailulta. En pahisi pahaksi kolmattakaan, mutta onhan tuo aika kaukana 🙁
Sarianne
Australia on tosiaan sen verran kaukana, että sinne ei ihan hetkessä lennetä lomailemaan. En itsekään pistäisi pahaksi uutta vierailua joskus toiste, ja luultavasti yrittäisin yhdistää reissuun muita lähellä olevia kohteita, kun sinne asti on päässyt 🙂
Merja / Merjan matkassa
Sydney ja Blue Mountains ovat tuttuja muutaman vuoden takaiselta Australian reissulta. Mielenkiinnolla odotin kokemuksia Fidžista ja Samoasta, koska itsekin olen niitä pyöritellyt ensi talven reitille. Kirjoitatko niistä vielä omat jutut? Ulurun kuvat ovat upeita ja se olisi hienoa nähdä joskus, mutta talven reissulle ei saatu sitä mahtumaan. Australian halki menevät junareitti olisi kiinnostanut, mutta liput olivat niin kalliit, että hylkäsimme sen saman tien.
Kurjaa, että olet sairastellut ja sydän sykähti kuin luin Peppi-koirasta. Meillä on myös Peppi-koira kotona
ja vanha rouva on nyt 13-vuotias. Toivottavasti teidän Peppi voi jo paremmin. <3
Sarianne
Oih ihana kuulla, että teilläkin on Peppi-koirarouva siellä! Terveisiä kaimalle! <3 Toivotaan tosiaan, että kaikki menisi hyvin. Eläinlääkäri ei oikein osannut ennustaa aikajännettä, muuta kuin että sydän ei ainakaan enää paremmaksi sinällään tule.
Fidžistä ja Samoasta on tarkoitukseni kirjoittaa ihan omat juttunsa myös, mutta siihen varmasti menee hetki kun tuntuu että matkan päältä ei ole ehtinyt kirjoitella blogiin niin usein. Instagramissa matkallakaikkialle-nimellä tulee storiesien alle juuri Fidžilta ja pian sen jälkeen Samoalta tarinoita, kun niitä päivittelen sinne hieman nopeampaan tahtiin.
Fidžilla tuntui, että kokemus riippui hyvin paljon siitä millaisen majapaikan valitsi, joten kannattaa vertailla arvosteluja. Saarilla on kuitenkin hyvin paljon riippuvainen majapaikan ruokatarjonnasta ym.
Samoa ihastutti tietynlaisella aitoudellaan ja maiset olivat hyvin vehreät. Kannattaa huomioida sadekausi tuonne suunnalle mennessä. Samoalla sadekausi oli alkamassa marraskuussa, mutta kun olin lokakuussa siellä satoi jo yli puolet ajasta, mikä katkaisi myös välillä joitain teitä ja vaikutti saarella liikkumiseen.
Jukka
Kappas,
olemme samalla asialla, maailmanympärimatkalla, monin osin samoilla kulmilla ja lähes samaan aikaan.
Törmäsin blogiisi kun googlailin Ulurua johon olen menossa maanantaina.
Kiitos tuosta aikataulutuksesta siellä, olen vielä aika pihalla kun vasta aloin katsella miten siellä kannattaisi edetä.
Nyt olen Outbackissa vielä yli 2000 km päässä Ulurusta koilliseen.
Minä olen Australiassa road tripillä, samoin joulukuussa Uudessa-Seelannissa olen ajatellut liikkua vuokra-autolla.
Tammikuussa siirryn Cook-saarten kautta perässäsi Chileen ja Patagoniaan, ja edelleen Bolivia-Peru-Equador, joten niin paljon samaa reittiä seuraan, että otan blogisi ehdottomasti seurantaan.
Kateellisena katselen upeita kuviasi, minulta ei irtoa ihan tuollaisia. Ei ole osaamista eikä kunnon kameraa.
Toivotaan että reissusi etenee mukavasti ja koirallesi kotiin hyviä vointeja.
Reissuterveisin
Jukka
Tampereelta
P.S. Jos aika joskus pitkää ja kiinnostaa niin minun blogini linkki löytyy tuolta tunnistetiedoista/kotisivu lokerosta
Sarianne
Hei mahtavaa, että olet myös maailmanympärimatkalla ja samoja kohteita tosiaan useampi! 🙂 Tämä on kyllä sellainen unelmien reissu, ja mielenkiinnolla seuraan myös muiden reissuja, joten ehdottomasti käyn tsekkaamassa myös blogisi!
Road trip kuulostaa hyvältä, se on varmasti ideaali tapa liikkua Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Itse en halunnut yksin lähteä ajelemaan, joten siksi olen turvautunut busseihin ja lentoihin. Mielenkiintoista kuulla kokemuksiasi näistä kohteista, koska varmasti näkee aina eri puolia.
Mahtavaa reissunjatkoa, varmasti upeita elämyksiä tiedossa!
Stacy Sofia Siivonen
Minä haluaisin Australiassa nähdä Melbournen pingviinit vaikka mikä olisi. Seuraan uusiseelantilaisen naisen vlogia jatkuvasti ja hän kutsuu saaria nimellä ”mud island”. Sen lisäksi hän kertoo, että siellä on elinkustannuskriisi. Toisaalta siellä on myös kivoja lintuja.
Sarianne
Kuulostaa mahtavalta! Phillip islandista ainakin olin kuullut pingviinien näkemiseen täydellisenä paikkana, ja se on Melbournen lähellä. Valitettavasti en tällä reissulla sinne asti ehtinyt, mutta jää sitten jotain seuraavaan kertaan 🙂
Elina / elinanmatkalaukussa
Upeita paikkoja ! Ja ajatella kuinka kaukana 🙂 Mutta voi ymmärrän tuon koti-ikävän 🙁 vähemmästäkin tulee ikävä ja menee fiilikset hetkeksi vaikka maisemat edessä olisi maailman kauneimmat. Toivotaan, että Peppi jaksaa vielä vaikka diagnoosin sai, rauhallisia eläkepäiviä nyt vain <3 murheet eläimistä on aina niin raastavia, koettu on useita kertoja 🙁
Sarianne
Kiitos! <3 Näinhän se on, että rakkaiden perheenjäsenten kanssa murhetta tulee yleensä jossain vaiheessa, harmi vain että juuri nyt kun olen niin kaukana kotoa. Mutta toivotaan, että Pepillä tosiaan jatkuu rauhalliset eläkepäivät!
Aila ja Juha
Tätä maailmanympärysmatkaasi on mielenkiintoista seurata. Australia on muuten meillekin ollut jonkinlainen haave, ilman muuta näköjään kannattaisi joskus jotain sieltäkin nähdä eikä vain ajella Euroopassa. Olipa ikäviä nuo ikävät uutisesi, onneksi varmaan kuitenkin sellaisia, joista selviät, etteivät pilaa koko matkaasi.
Sarianne
Kiva kuulla! Australia oli tosiaan itsellä kauan haaveissa, ja se täytti kyllä odotukset myös. Joten suosittelen, jos vain sinne asti jaksaa matkustaa! Toisaalta pitkien lentojen kanssa voi hyödyntää välilaskun muuallakin.
Ikäviltä uutisilta ei valitettavasti voi välttyä välillä, joten yritän tosiaan nauttia reissusta ja katsotaan miten asiat kotona etenee <3
Laura
Voi että, toivottavasti Peppi voi hyvin! Siis kertakaikkiaan upeita maisemia, toivottavasti pystyt nauttimaan niistä. Ärsyttää ihan hitosti toi vaatteiden pölliminen. Meiltä katosi Etelä-Afrikassa lennolla ruumalaukusta kevyttoppatakki ja muutama muu vaatekappale, kun laukku ei ollut lukittu. Äh! Onneksi kuitenkaan ei sen arvokkaampaa tavaraa.
Sarianne
Kiitos! Toivon tosiaan, että Peppi on vielä vastassa kun pääsen kotiin <3 Kuulostaa ärsyttävältä tuo vaatteiden pölliminen, ja vieläpä ruumalaukusta! Olen kuullut samaa Miamin lentokentästä, että siellä vaihtaneiden tai sinne lentäneiden ruumalaukuista lähtenyt tavaraa. Ärsyttävää metsästää uusia vaatteita heti saapuessa, vaikka ei rahallisesti olisikaan arvokasta.
finintirol
On tavattoman komeita maisemia, uskon olevan upea reissu. Nuo maailman kolkat, Australia ja Uusi-Seelanti, on haaveissa. Onneksi on blogeja, joissa paikkoihin pääsee kuvin ja tarinoin. Kiitos kummistakin 😊
Sarianne
Kiitos, kiva kuulla! 🙂 Molemmat olivat omissa haaveissani myös kauan, ja ovat kyllä todella upeita paikkoja! Oikeastaan kohteista mikään ei ole ollut pettymys, vaikka kaikista on paljon kuvia nähnyt etukäteen.
Sanna | Seven Seas
Aivan upeissa maissa ja maisemissa olet saanut viettää viime kuukaudenkin! Aivan huikeita paikkoja, joissa osassa olen itsekin saanut käydä.
Fidzin kuvat näytti niin tutuille maisemille… Samoalla sen sijaan tehtiin vain koneella pysähdys missä ihmisiä tuli lisää koneeseen, mutta koneesta käsin jo paikka näytti juuri vihreältä ja vehreältä, kuten kuvailitkin. Sinne vielä joskus! 🙂 Ihanaa reissun jatkoa ja parasta vointia koirallesi.
Sarianne
Kiitos paljon! <3 Ovat kyllä olleet upeita kohteita! Jännä tuo välipysähdys koneella, josta olen myös kuullut matkatuttavilta. Pääsee ainakin näkemään hieman lähempää maisemia 🙂 Samoasta kirjoittelen varmasti vielä oman postauksen, pidin kovasti vehreydestä, luonnosta ja rennosta tunnelmasta siellä.
Pingback:
Pingback: