Maailmanympärimatka – 4. kuukauden tunnelmat
Maailmanympärimatkan neljäs kuukausi on takana ja tässä tuleekin toiseksi viimeinen tunnelmapäivitys tältä reissulta.
1. Missä olen matkustanut tässä kuussa?
Maailmanympärimatkan neljäs kuukausi kului lähes kokonaan Uudessa-Seelannissa, joten tällä kertaa päätin keskittyä tunnelmien osalta vain Uuden-Seelannin kohteisiin. Etelä-Amerikan ensimmäisestä kohteesta Chilestä kirjoittelen ensi kuukauden postauksessa sitten enemmän, kun olen ehtinyt nähdä maata kattavammin.
- Uusi-Seelanti 3,5 viikkoa: Auckland, Waitomo-kiiltomatoluola & Hobbiton, Rotorua, Taupo, Nelson & Abel Tasman kansallispuisto, Punakaiki, Franz Josef, Wanaka, Queenstown, Milford Sound, Mount Cook, Christchurch & Castle Hill
- Chile 1/2 viikkoa
2. Mitkä ovat olleet suosikkielämyksiäni kuluneelta kuukaudelta?
Uuden-Seelannin luonto on ehdottomasti ollut tämän kuun kohokohta ja erityisesti olen nauttinut päiväpatikkaretkistä upeissa maisemissa. Suosikeikseni bussilla kulkemaltani reitiltä nousivat Abel Tasmanin kansallispuisto, Wanaka-järvi ja Mount Cookin kansallispuisto, joissa jokaisessa oli helppo toteuttaa päiväpatikkaretkiä itsenäisesti.
Abel Tasmanin kansallispuiston upean turkoosit vedet ja upeat maisemat tekivät ehdottomasti vaikutuksen. Puistosta löytyy monipuolisesti erilaisia patikointipolkuja ja aikaa saisi kyllä kulumaan useammankin päivän. Sinne päästäkseni matkasin ensin pikkubussilla Nelsonista Kaiteriteriin ja sieltä Wilsons-yhtiön lautalla kansallispuiston rannalle. Lautalla pystyi valitsemaan haluamansa kansallispuiston rannan, jossa hypätä pois ja esimerkiksi patikoida toiselle pysäkille paluumatkaa varten. Jäin itse pois Anchorage Bayssa, josta pystyi kätevästi tutkimaan useita eri patikointipolkuja ennen kuin lautta tuli hakemaan takaisin samasta paikasta.
Wanaka-järvi oli uskomattoman kaunis ja kirkas aurinkoisena päivänä. Vietin yhden yön Wanakan kylässä ja tein kävelyretket järven molemmille puolille, tietysti The Wanaka Tree -nähtävyyttä unohtamatta. Järveä ympäroivät vuoret, joiden lumihuiput näkyivät hienosti vähäpilvisenä päivänä ja paikoin rannalla kukki keltaisia lupiineja.
Mount Cookin kansallispuistossa vietin yhden yön lodgessa, jotta pääsin seikkailemaan alueen patikointipoluille ennen kuin Intercity-bussi hakisi taas jatkamaan matkaa Christchurchiin. Kahdessa puolikkaassa päivässä ehdin hyvin käydä kävelemässä alueen suosituimman päiväpatikan eli Hooker Valley Trackin ja toisena päivänä vielä katsastamassa näköalapaikan Kea pointin. Nämä patikointipäivät jäivät mieleeni erityisinä, sillä tuntui että maisemat olivat jatkuvasti innostusta herättävät ja nautin kovasti hetkistä, kun patikointipolulla ei hetkeen tullut ketään muita vastaan ja oli vain upea luonto ympärillä.
3. Mitkä ovat olleet vähiten mieluisia asioita tai mitä tekisin toisin?
Uudessa-Seelannissa olisi varmasti voinut matkustaa kauemminkin, sillä muutamassa paikassa olisin voinut viettää lisäaikaa ja uusia kohteita varmasti riittäisi tutkittavaksi. Tähän kuukauteen ei kuitenkaan sisältynyt varsinaisia isoja takaiskuja, ainoa ärsyttävä sattumus oli rinkan hajoaminen Interislander-lautan käsittelyssä.
Uuteen-Seelantiin voisi tehdä pidemmänkin reissun
Kokonaisuutena olen tyytyväinen Uuden-Seelannin aikatauluuni ja samalla määrällä aikaa en luultavasti muuttaisi paljoa. Muutamassa paikassa tuli tunne, että olisin mielelläni jäänyt hieman pidemmäksi ajaksi ihailemaan maisemia.
Aiemmin mielessäni ollut Tongariro crossing päiväpatikkaretki jäi tekemättä, koska juuri ollessani alueella sää oli sateinen ja tuulinen, minkä vuoksi koko reitti oli suljettuna patikoijilta. Lopulta tuon patikan väliin jääminen ei harmittanut niin paljoa, sillä puiston auettuakin olivat lämpötilat tänä vuonna lokakuun lopussa hyvin talviset ja patikointi ei välttämättä olisi ollut niin miellyttävä kokemus vuokratuissa toppahousuissa. Jos tälle päiväpatikalle haluaa lähteä niin varmin tapa on varmasti tähdätä vierailu kesäaikaan, ja siltikin varautua muutamalla varapäivällä reitin mahdollisiin sulkeutumisiin.
Abel Tasmanin kansallispuistossa olisin kaivannut hieman lisää aikaa. Ehkä yhden yön majoitus puistossa olisi mahdollistanut vielä hieman enemmän patikointireitteihin tutustumista upeassa luonnossa. Toteutin nyt vain päiväretken kansallispuistoon, missä siinäkin pääsi kyllä näkemään hienosti paikkoja, mutta varmasti vielä enemmän upeita paikkoja olisi puistosta löytynyt.
Bussissa matkalla Mount Cookilta Christchurchiin pääsin myös näkemään Lake Tekapon, ja tuon kauniin järven rannalla olevassa kylässä olisin mielelläni viettänyt myös yhden yön. Olin kuitenkin valinnut Mount Cookin kylän tuon alueen yöpymiseen, koska se oli kävelymatkan päässä haluamistani patikointipoluista. Joten jos aikaa olisi lisää niin lisäisin aikatauluun yhden yön Lake Tekapolla, mutta muuten tällä aikataululla ja bussilla liikkuessani pitäisin valitsemani reitin ja majapaikan.
Näiden lisäksi Uuteen-Seelantiin jäi tietysti paljon mahtavia kohteita, joihin ei vain tässä aikataulussa mitenkään ehdi ja sen tiesin jo etukäteen. Koen kuitenkin, että pääsin näkemään hienoja kohokohtia ja nyt tiedän mihin suunnata seuraavaksi, jos joskus uudestaan olen maahan matkaamassa.
Paikallinen kevät matkustusajankohtana lokakuun lopussa ja marraskuussa tarjoili ihanan raikkaita patikointiolosuhteita, mutta myös välillä sadetta ja sumuisia päiviä. Yrittäisin mahdollisesti ensi kerralla ajoittaa matkan kesälle, jos vain aikataulullisesti muuten olisi mahdollista. Nyt yritin välttää seuraavassa kohteessani Etelä-Amerikassa täyden sadekauden, joka pahenee joulukuusta eteenpäin osassa kohteita, joten Uuden-Seelannin matkan ajankohta jäi reilusti paikalliseen kevääseen. Patikoinnin kannalta ajankohta Uudessa-Seelannissa oli muuten erittäin sopiva, ainoastaan mainitsemani Tongariro crossing on todennäköisemmin toteutettavissa kesäaikaan.
Hajonneen rinkan korjailua
Takaiskuja ei tässä kuussa tullut oikeastaan muita kuin Interislander-lautan hajoittama rinkkani sulkuremmi. Matkustan käsimatkatavaroilla ja siksi rinkkani ei yleensä päädy ruumaan milloinkaan. Lautalla mennessä työntekijät kuitenkin sanoivat vain aivan pienten reppujen olevan sallittuja laivaan kannettuna ja kaikki muut täytyi antaa heille säilöön, jos ei ollut autolla liikenteessä. Noh, rinkan tullessa hihnalla takaisin toisessa päässä Pictonissa, huomasin heti, että kansiläpän alta repsottaa jotain hassusti. Tarkemmin tutkiessa huomasin, että koko pussinsulkijahihna oli revitty irti, eli koko rinkan suuaukko oli auki ja ainoastaan kansiläppä esti jotenkin tavaroita putoamasta ympäriinsä. Tuo pussinsulkijahihna kulki koko rinkan suuaukon sisällä, ja on vaadittu hyvin paljon voimaa, että remmi on kokonaisuudessaan revitty irti myös kankaan sisältä.
Tein kirjallisen valituksen paikanpäällä nopeasti, kun jatkobussi Nelsoniin odotti jo, ja lisäksi laitoin perään sähköpostia. Työntekijät lupasivat jonkun palaavan minulle, mutta nyt yli 3 viikkoa myöhemminkään heistä ei ole kuulunut mitään.
Matkalla huolestutti ainoastaan, miten saan rinkan pysymään kasassa ettei tavaroita leviä pitkin busseja ja katuja, koska läppä ei oikein auta pitämään tavaroita täysin sisällä. Lähdin heti Nelsoniin saavuttuani metsästämään jotain hätäratkaisua nyöriksi rinkan suun ympärille. Ulkoiluliikkeen ja suutariliikkeen myyjät vastasivat vain ettei heillä ole mitään niin pitkää narua tai remmiä, joka yltäisi kokonaan rinkan suun ympäri.
Vihdoin Macpac-ulkoilumyymälässä kohdalleni sattui uskomattoman avulias myyjä, joka ihmetteli miksei suutariliikkeessä ollut tarpeeksi pitkää kengännauhaa ja pyysi odottaa hetken. Hän taikoi takahuoneesta pitkän ruskean patikointikengän nauhan ja pyysi kollegaa tarkistamaan heidän jämälaatikon, jos siellä sattuisi olemaan kiristykseen jotain. Olin äärimmäisen kiitollinen, kun kengännauha ylsi täydellisesti rinkan suun ympäryksen sisään ja jämälaatikosta sattui löytymään vielä aivan täydellinen muovinen sulkijakappale, jolla sai rinkan suun kiristettyä ilman että tarvitsi edes solmia nauhoja. Mikä onni! Myyjä ei edes halunnut tästä mitään maksua. Kiittelin kovasti, ja kävin vielä ostamassa heidän merinosukat matkaan.
4. Mitä odotan eniten seuraavalta kuukaudelta?
Maailmanympärimatkan viimeinen vajaa kuukausi on edessä ja matkan loppu häämöttää jo! Viimeisiin viikkoihin sisältyy kohteita, joista olen todella innoissani ja joita odotan kovasti. Toisaalta kuten edellisessä kuussa mainitsin, kotona olevan koirani sairastumisen vuoksi odotan myös paljon kotiinpaluuta, jotta varmasti ehdin ajoissa paikalle vanhan koiran kunnon kannalta. Yritän kuitenkin nauttia vielä kauan odotetun reissuni jokaisesta hetkestä.
Reissulla edessä on vielä tietysti Chileen syvemmin tutustumista, sekä sen jälkeen retkellä maateitse suuntana Bolivian suola-aavikko ja Uyuni. Boliviasta suuntaan bussilla Peruun, jossa erityisesti Cuscon ympäristö ja Machu Picchu ovat kauan odottamiani kohteita. Sadekausi alkaa Machu Picchulla joulukuun paikkeilla, joten olen varautunut siihen että kuuroja tulee hyvin todennäköisesti ja voi myös olla että raunioiden näkymät ovat hyvin sumuiset. Saa nähdä, miten sadekaudella reissaaminen sujuu ja mitkä näkymät paikoissa odottavat!
24 Comments
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Onpa kyllä upeita kuvia Uudesta-Seelannista. Jos Tongariro crossing jäikin sään vuoksi tekemättä, niin näyttää säätkin välillä suosineen, kun kuvissa aurinko paistaa hienosti. Tuo Etelä-Amerikankin osuus kuulostaa todella upealta, hienoja paikkoja ovat kaikki.
Sarianne
Kiitos! Muutamassa kohteessa säät suosi upeasti! Oli kyllä myös vaihtelevaa säätä ja joitain täysin sateisia päiviä, mutta ei onneksi jäänyt säiden takia mikään muuten harmittamaan, joten oli onnistunut Uuden-Seelannin reissu kokonaisuudessaan 🙂
Aila ja Juha
En yhtään ihmettele, että sanot: ”maisemat olivat jatkuvasti innostusta herättävät”. Niin ne herättävät innostusta jo pelkkinä kuvinakin. Patikointimahdollisuuksien löytäminen ja käyttäminen kuulostaa tosi kivalta maailmanympärimatkan konseptilta, kun niitä on tuolla tavalla tarjolla. Hyvää matkaa! Seuraan innolla kokemuksiasi. Aila
Sarianne
Kiitos paljon ja hienoa kuulla, että upeat maisemat ja tunnelmat välittyvät kuvien kautta! 🙂 Uudesta-Seelannista löytyisi varmasti vaikka kuinka paljon patikointireittejä, joista osa on vain autolla saavutettavissa, mutta oli mahtava että bussillakin liikkuessa pääsi kuitenkin monipuolisesti nauttimaan luonnosta.
Stacy Siivonen
Katselen uusiseelantilaista vlogia harva se päivä ja hän valittaa, että on valtavan sateista ja että elinkustannukset ovat korkeita. Toisaalta sitten luontokuvat ovat kivoja. Pääasiassa hän kuitenkin valittaa ja sanoo, että suuri osa Uutta Seelantia on rumaa ja urbanisoitunutta ja että Hamilton on niin kuin seksitautipääkaupunki ja että maorit ovat työttömiä ja hallinto lappaa niille rahaa. Niin kuin hirveän iso kontrasti näihin kuviin.
Sarianne
Uudessa-Seelannissa sataa kyllä aika paljon, tästä kuulin myös itse paljon paikallisilta. Kaupungit olivat suurimmaksi osaksi hieman mitäänsanomattomia, mutta kontrastina tosiaan luonto on aivan mielettömän upea. Maoreista kuulin myös paljon ristiriitaisia asioita paikallisilta, riippuen kenen kanssa keskusteli. Toisaalta moni koki asioiden olevan menossa parempaan suuntaan ja maori kieli ja kulttuuri ovat nyt arvostetumpia. Aiemmin historiassa maorien kielen puhuminen oli kiellettyä monissa kaupungeissa, kun nyt sitä opetetaan taas kouluissa. Varmasti maassa on vielä ongelmia rasismin ja eriarvoisuuden kanssa, mutta toivottavasti asiat ovat menossa parempaan suuntaan.
Sari / matkalla lähelle tai kauas
Kivan vehreää tuolla on vaikkakin en tiedä, miksi Uusi-Seelanti ei ole vieläkään uinut bucket listalleni.
Eveliina / Reissukuume
Huhhuh miten mielettömiä kuvia! Varsinkin tuo Abel Tasmanin kansallispuisto alkoi kiehtoa kovasti. Sinne tosin olisi varmasti hyvä varata hieman enemmän aikaa kuin pelkkä päiväreissu, kuten itsekin totesit 🙂
Mari / Maailma kotina
Niin upea kuukausi. Voisin haluta matkia ja kopioida tämän kuukauden.
Sarianne
Kiva kuulla, että samat kohteet kiinnostaa! 🙂 Olin kyllä kaikenkaikkiaan tyytyväinen reittivalintaani, vaikka aina voisi olla enemmän aikaa ja nähdä lisää. Kirjoittelen jossain vaiheessa kotiin palattuani vielä erikseen maailmanympärimatkan kohteista ja myös Uuden-Seelannin reissaamisesta bussilla.
Sarianne
Kiitos! 🙂 Abel Tasmanissa oli kyllä niin hienon väriset maisemat ja siellä on myös eniten aurinkoisia päiviä koko maassa. Puistossa ja lähistöllä on tosiaan yöpymismahdollisuuksia, niin on kyllä varmasti sen arvoista päästä tutkimaan puistoa enemmänkin jos vain on aikaa!
Pirkko / Meriharakka
Kävimme Uudessa-Seelannissa vasta yli viisikymppisinä ja mietimme monessa kohdin tuolla, että tänne olisi pitänyt tulla nuorempana – sen verran paljon kaikkia kivan kuulloisia aktiviteetteja tuntui olevan tarjolla, että olisi tarvinnut enemmän virtaa ja rohkeutta kuin enää tuossa vaiheessa löytyi 🙂
Tuo käsimatkatavaran päätyminen ruumaan on aina riski – meilläkin silloinkin kun on vielä matkalaukkukin on matkassa lentolaukkuun kootaan läppärit ja kamerat ja lääkkeet ja muu rikkoutuva ja silloin siitä ei mielellään luovu. Onneksi jossain pienkoneissa on sitten vaihtoehtona luovuttaa se koneen mentäessä ja poimia se taas mukaan suoraan koneesta poistuttaessa, vaikka se ruumassa matkustaakin.
Sarianne
Uudessa-Seelannissa riittäisi kyllä aktiviteetteja ja varsinkin vauhdikkaita sellaisia. En itsekään lähtenyt esim benji-hyppyyn tai jättikeinuun, vaan tyydyin patikointiin tällä kertaa 🙂
Käsimatkatavaran päätymistä ruumaan itsekin välttelen, kun on nähnyt miten niitä siellä usein heitellään. Ei ollut tullut edes mieleen, että lautalla otettaisiin rinkat pois joten se tuli yllätyksenä.
Raija / Kohti avaraa maailmaa
Upeaa päästä kokemaan tuollaiset maisemat! Kuten myös tuollainen palvelu liikkeessä rinkkasi korjaamiseksi, ja vielä ilman mitään korvausta. Asiakaspalvelija on ollut oikeassa ammatissa! Toivotaan hyvää säätä seuraavaan kohteeseen!
Sarianne
Kiitos, toivotaan että säät suosii! Se asiakaspalvelu ylitti kyllä täysin odotukset! Olisin ollut valmis maksamaan esimerkiksi kengännauhoista, mutta mahtava tuuri että heillä oli tällainen jämälaatikko täynnä kaikkea ylimääräistä 🙂
Merja / Merjan matkassa
Upeita maisemia! Odotan kyllä innolla omaa reissua, jonka lähtöön on enää vajaa kuukausi. Iiks ja jee! 🙂 Uudessa Seelannissa on niin paljon hienoja kohteita, ettei niitä yhdellä reissulla millään ehdi nähdä. Ihanaa loppumatkaa! Perussa olen käynyt ja meillä kävin Machu Picchun kanssa tuuri, koska päivä oli aurinkoinen usvaisen aamun jälkeen. Käveletkö Inca Trailin vai menetkö junalla? Minä patikoin sinne ja oli ikimuistoinen reissu. Ystäväni joutui viime metreillä luopumaan siitä jalkakipujen vuoksi. Hänelle järjestettiin vaihtoehtoista ohjelmaa siksi aikaa ja kivaa oli ollut, mutta koska Inca trail oli se miksi sinne lähdimme, oli pettymys kuitenkin suuri ymmärrettävästi.
Sarianne
Kiitos! Kuulostaa mahtavalta, oikein nautinnollista reissua sinne! Ei ole enää kauaa lähtöön sitten 🙂 Uudessa-Seelannissa riittäisi tosiaan nähtävää. Perun Inca Trail ja Machu Picchu kuulostavat unohtumattomilta kokemuksilta! Menen itse Machu Picchulle junalla ja bussilla, koska patikointi korkeassa ilmanalassa ei sovi omalle kropalle vaikka muuten patikoinnista tykkäänkin.
Ne Tammelat
Ihan mielettömiä nuo Uuden-Seelannin maisemat! Mahtavaa, että sait myös rinkan kuntoon lopulta. Ihanaa palvelua tuollainen.
Sarianne
Uusi-Seelanti on kyllä uskomattoman kaunis! Ja oli onni, kun satuin juuri tuohon liikkeeseen parin muun yrityksen jälkeen, koska oli tosiaan aivan superhyvä palvelu 🙂
Anne | Elämää Nomadina
Huikean kaunista ja upeita kuvia! Patikointi tai pidempi vaellus Uudessa-Seelannissa kiinnostaisi kovasti, ja tästä postauksesta nyt erityisesti tuo Abel Tasmanin kansallispuisto menee kyllä listalle. Itsellä tosiaan on sekä Australia että Uusi-Seelanti vasta suunnitteluasteella, mutta varmaan tässä jonain vuonna sinnekin siirrytään, ja nomadielämää voisi molemmissa maissa varmasti viettää helposti pidempäänkin.
Sarianne
Kiitos! Nomadielämä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa kuulostaa upealta, niin voisi myös rauhassa pikkuhiljaa tutustua maihin ja nähdä enemmän paikkoja. Netti toimi myös yleisesti hyvin, joten varmasti aika helpot maat etätyöskentelyyn. Abel Tasmanin kansallispuistoa voin kyllä lämpimästi suositella, sinne olisin itsekin voinut jäädä vielä ainakin toiseksi päiväksi patikoimaan. Ja ymmärtääkseni rannikkoa pitkin voi myös patikoida useita päiviä.
Elina / elinanmatkalaukussa
On ollut varmasti hyvä päätös jättää Uuteen-Seelantiin paljon aikaa, vaikka nytkin tuntui siltä että aika loppui kesken joissakin kohteissa. Paljon oot ehtinyt siellä näkemään ja kokemaan. Ja huippua, että sait tuon rinkan lopulta kuntoon, olis ollu haastavaa loppumatkan ajan sitten. Ihanaa kun reissaajia autetaan!
Sarianne
Uudessa-Seelannissa saisi tosiaan kulumaan enemmänkin aikaa, mutta oli erittäin mielekkäät kohteet ja aika paljon sain tosiaan mahdutettua 🙂 Oli kyllä hyvä tuuri rinkan korjauksen kanssa! Onneksi mainitsin että mikä tahansa hätäratkaisu kelpaisi, koska hänkin meinasi ensin ettei mitään sopivaa löydy. Mutta jos nyt kotiin asti selviäisi tällä viritelmällä 🙂
Pingback: